Uutiset

Pauliina Rosendahl pitää ranskan kielen taitoa yllä Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinnoissa.

Rajakarjalaismurteiden suomalaistumisesta tiedetään toistaiseksi vain vähän, joten Massisen väitöstutkimus tuo aivan uutta tietoa kahden läheisen sukukielen kontaktista.

Vaasalaissyntyinen Leena Hokkanen palasi vuosien jälkeen ruotsin kielen pariin, suoritti perusopinnot avoimessa yliopistossa ja eteni tutkinto-opiskelijaksi.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa kiistellään parhaillaan samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä. Edellinen, suurempi kiista koski eronneiden vihkimistä, josta väiteltiin kiihkeästi yli sata vuotta.

Koettaessaan modernisoida ongelmanasetteluja sen hetkisten teologisten ja aatteellisten virtausten mukaan Tiililä totesi menetelmästään, että Jumalan tahdon näkökulma on hänen teologiselle työskentelylleen edelleen elämäntyön loppupuolellakin tärkeä.

Juuri ilmestynyt Anna Kinnusen, Maija Könösen ja Sinikka Vakimon toimittama Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita -kirja tarkastelee vanhuuden monia kasvoja Suomessa ja Venäjällä.

Yhä useammat karjalaistaustaiset ovat innostuneet opiskelemaan sukunsa kieltä, ja läheinen sukukieli kiinnostaa myös suomalaisia. Opetusta varten tarvitaan lisää materiaalia. Siihen tarkoitukseen on tehty Karjalan kieli eläy -videokokonaisuus. 

Yleisölle avoimessa juhlaseminaarissa keskustelaan Karjalan tutkimuslaitoksen käännekohdista sekä rajoista ja rajanvedoista epävarmuuden ja väkivallan ajassa.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena on myönnetty sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle.