Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Ruotsin kielen opiskelija Leena Hokkanen.

Avoin yliopisto toi itseluottamusta ruotsin kieleen ja avasi väylän tutkinto-opiskelijaksi

Vaasalaissyntyinen Leena Hokkanen palasi vuosien jälkeen ruotsin kielen pariin, suoritti perusopinnot avoimessa yliopistossa ja eteni Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijaksi.

Pitkän työuran valtion asiantuntijatehtävissä tehnyt Leena Hokkanen halusi palata aikuisiässä lapsuutensa kielimaisemaan ja ruotsin kielen opintoihin. Avoimen yliopiston kieliopinnot avasivat hänelle myös reitin ruotsin tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon.

– Olen kotoisin Vaasasta, ja vaikka kävin koulut suomeksi, minulla on ruotsin kieli selkärangassa. Ruotsi oli minulle koulussakin mukavampi kieli kuin englanti. Totuin Vaasassa siihen, että kaikki katukyltit ovat ruotsiksi. Vieläkin muistan monen kadun nimen suomeksi ja ruotsiksi, Hokkanen kertoo.

Hokkanen valmistui Vaasan yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi 1992, ja jo ennen valmistumista perhe muutti ensin Karttulaan ja pian sen jälkeen Kuopioon. Siitä lähtien Hokkanen on asunut suomenkielisellä alueella ja käyttänyt ruotsia hyvin vähän.

Kauan Vaasan vuosien jälkeen kaipuu ruotsin kielen pariin johdatti Hokkasen Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opintoihin kesällä 2019 – osin sattuman kautta.

– Olen tehnyt aina työn ohella lyhyempiä opintoja ja täydennyskoulutuksia. Ajattelin, että minulla olisi nyt aikaa kouluttautua, ja kun selasin avoimen yliopiston sivuja, huomasin sattumalta ruotsin kielen perusopinnot Hämeen kesäyliopistosta. Se oli heti yksi plus yksi, että tämä on minun juttuni. Olin harmitellut sitä, että ruotsin kielen taitoa ei ole tullut käytettyä, Hokkanen kertoo.

Toinenkin syy pitkälle kantaneisiin ruotsin kielen perusopintoihin löytyy.

– Kun aloitin ruotsin opintoja, kuuntelin asiantuntijan haastattelua, jossa hän sanoi, että kaikkien pitäisi aloittaa viisikymppisenä uusi harrastus vieraiden ihmisten kanssa. Se on tärkeää aivojumppaa. Yritän pitää itseni virkeänä.

Kieliharrastus lähti lapasesta

Kun Leena Hokkanen aloitti Hämeen kesäyliopiston järjestämänä Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston ruotsin perusopinnot tammikuussa 2020, opinnot siirtyivät pian etäopiskeluksi koronan myötä. Hokkanen suoritti opinnot työn ohella viikonloppuisin ja arki-iltaisin, joten etäily sopi hänelle hyvin.

– Ruotsin perusopinnot olivat aivan ihana kokemus. Tiesin heti, että tämä on minun juttuni. Meillä oli mahtavat opettajat, ja he sanoivat, että olimme poikkeuksellinen ryhmä, koska teimme enemmän kuin vaadittiin. Olimme motivoituneita ja opiskelemassa vapaaehtoisesti, Hokkanen kuvailee.

Koulutus antoi Hokkaselle rohkeutta käyttää ruotsin kieltä ja toi itseluottamusta kielenkäyttöön – juuri sitä, mitä hän hakikin.

– Olen tarvinnut ruotsia työelämässäkin yhä useammin viime vuosina. Tekstejä olen lukenut ruotsiksi, mutta siihen tarvitaan rohkeutta, että ryhtyy kirjoittamaan ruotsia. Perusopinnot toivat varmuutta, että kun luottaa itseensä, kyllä se menee.

Avoimen yliopiston ruotsin kielen perusopintojen myötä kävi niin, että Hokkasen harrastus lähti lapasesta. Hän oli päässyt opinnoissa niin hyvään vauhtiin, että hän haki avoimen yliopiston opintojen pohjalta ruotsin kielen tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun keväällä 2021.

– Aina tulee se oikea hetki! Nyt oli minun aikani lähteä tutkinto-opiskelijaksi.

Itä-Suomen yliopisto kulkee perheessä

Leena Hokkanen aloitti ruotsin kielen tutkinto-opinnot Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2021. Etäopinnot sopivat hyvin hänen elämäntilanteeseensa. Hän on opiskellut työn ohella viikonloppuisin, iltaisin ja lomapäivinä. Työnantaja mahdollistaisi myös lyhyen palkallisen opintovapaan.

– Työkaverit ihmettelevät, miten jaksan opiskella töiden päälle, mutta opiskelu on niin erilaista kuin työni. Virtaa riittää vielä, mutta ei saa vetää liian tiukille itseään. Tässä iässä osaan aikatauluttaa ja tunnistaa omat rajani.

Hokkanen aikoo yhdistää ruotsin kielen opintoihin sivuaineena oikeustiedettä, mikä tukee hyvin hänen nykyistä työtään valtionhallinnossa. Hokkasen opintopolku etenee tavallista nopeammin maisterivaiheen opintoihin, koska hänellä on taustalla jo aiempi korkeakoulututkinto.

Kutkuttava sattuma on, että Itä-Suomen yliopisto on ollut niin monessa mukana Hokkasen elämässä. Hän ennätti tehdä kasvatustieteen perusopinnot Joensuun yliopiston avoimessa yliopistossa 1990-luvun alkupuolella. Nyt Itä-Suomen yliopisto kulkee perheessä: Hokkasen poika opiskelee parhaillaan kauppatieteitä Itä-Suomen yliopistossa, ja toinen poika valmistui äskettäin samasta yliopistosta tietojenkäsittelytieteiden puolelta.

Hokkasen ohjenuora avoimen yliopiston opintoja harkitsevalle on kirkas:

– Kannattaa olla rohkea. Kun tilanteet tulevat eteen, niihin on syytä tarttua. Ja yllättäviäkin ratkaisuja voi tehdä.