Takaisin

Puun pienpoltto on merkittävä PAH-päästölähde

Väitös ympäristötieteen alalta
Väittelijä: FM Kati Nuutinen
Aika ja paikka: 09.06.2016, 12.00, SN200, Snellmania, Kuopion kampus

Filosofian maisteri Kati Nuutisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin puun pienpolton PAH-päästöjä eri polttolaitteista ja polttotilanteista, sekä tutkittiin mittausmenetelmän vaikutusta PAH-päästöön ja hiukkasmassapitoisuuteen.

Puun pienpoltossa voidaan saavuttaa sekä hyvin pieniä, että erittäin suuria PAH-päästöjä. Jatkuvatoimisten polttolaitteiden kuten pellettikattiloiden, sekä modernien panospolttolaitteiden PAH-päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin perinteisten uunien ja kiukaiden päästöt. Moderneilla panospolttolaitteilla tarkoitetaan uuneja, joissa palamisilma on jaettu esimerkiksi ensiö- ja toisioilmaan. Perinteisissä polttolaitteissa palamisilma on lähinnä ensiöilmaa.

Käyttäjän huonot polttotavat, kuten liian suuri puumäärä, lisäävät PAH-yhdisteiden määrää päästössä huomattavasti. Poltto-olosuhteet heijastuvat PAH-päästöön vielä voimakkaammin kuin esimerkiksi hiukkaspäästöihin. Hiukkaspäästöt koostuvat orgaanisten yhdisteiden lisäksi myös noesta ja tuhkasta. PAH-yhdisteet, eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt, ovat yhdisteryhmä, jossa monet yhdisteet ovat tai niiden epäillään olevan syöpää aiheuttavia. Puun pienpoltto on suurin PAH-yhdisteitä ilmaan tuottava päästölähde Suomessa.

Väitöstyössä tutkittiin myös näytteenottomenetelmän vaikutusta hiukkaspitoisuuteen. Hiukkasia suodattimelle kerääviä määritysmenetelmiä käytettäessä laimennetusta ja viileästä savukaasusta tehdyllä näytteenotolla saatiin jopa nelinkertaiset hiukkasmassapitoisuudet verrattuna kuumasta kaasusta tehtyihin mittauksiin. Tämä johtuu puun pienpolton päästössä tyypillisesti runsain mitoin esiintyvistä puolihaihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Laimentava näytteenotto edustaa paremmin olosuhteita ilmakehässä kuin kuuman kaasun näytteenotto, ja sillä menetelmällä mitatussa tuloksessa on mukana myös ilmakehässä mahdollisesti myöhemmin uusia hiukkasia muodostavat puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet.

Koska käytetty menetelmä vaikuttaa mittaustulokseen, raja-arvoja puun pienpolton hiukkaspäästölle annettaessa on tärkeää määritellä käytettävä mittausmenetelmä. Tämä on ajankohtainen asia, sillä ekosuunnitteluvaatimukset, jotka sisältävät vaatimuksia myös hiukkaspäästöille, astuvat voimaan muun muassa varaaville tulisijoille vuonna 2022.

FM Kati Nuutisen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Polycyclic aromatic hydrocarbon emissions from residential wood combustion (Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöt puun pienpoltosta) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusprofessori Hannele Hakola, Ilmatieteen laitos ja kustoksena professori Jorma Jokiniemi, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/9882?encoding=UTF-8