Takaisin

Kuusen solukkotaimien tuotannon tehokkuus parani ja kustannukset alenivat laboratorio–taimitarha -rajapintaa kehittämällä

Väitös metsätieteen alalta
Väittelijä:  MMM Mikko Tikkinen
Aika ja paikka: 20.12.2018 klo 12, F100, Futura, Joensuun kampus

MMM Mikko Tikkisen väitöstyön tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia yhdistää kuusen alkiomonistus osaksi nykyisiä metsänjalostusmenetelmiä, sekä tutkia ja kehittää alkiomonistusta kohti käytännön taimituotannossa hyödynnettävää menetelmää.

Työssä keskityttiin erityisesti vähentämään perinnöllisen aineiston hävikkiä laboratorio-taimitarharajapinnassa, sekä soveltamaan käsityönä toteutettavaa alkiomonistusta perinnöllisesti monipuolisella aineistolla. Laboratorio-taimitarha rajapinnan kehittämiseksi toteutettiin sarja solukkoviljely- ja taimikasvatuskokeita. Lisäksi arvioitiin alkiomonistuksen kustannusrakenne sekä menetelmäkehityksen vaikutus kustannuksiin.

Menetelmäkehityksen tuloksena lisättyjen alkioiden määrä kaksinkertaistui tuotantoyksikköä kohden, alkioiden elävyys taimitarhalla lähes kaksinkertaistui ja solukkotaimien pituuskasvu lisääntyi siinä määrin, että solukkotaimien kasvatusaika taimitarhalla lyheni yhdellä vuodella aiempaan verrattuna. Käsityövaltaisen laboratoriotuotannon kustannukset alenivat menetelmäkehityksen johdosta 75 prosenttia. Solukkotaimia pystyttiin kasvattamaan 356 syväjäädytettynä säilötystä ja sulatetusta genotyypistä. Työn tulokset osoittavat, että yhden viikon ajan laboratoriossa solukkoviljelyalustalla idätettyjä solukkotaimia voidaan koulinnan jälkeen kasvattaa siementaimien kanssa samoissa olosuhteissa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Solukkotaimia on mahdollista lisätä edelleen pistokkaina. Genotyyppien laajamittaisen kenttätestauksen aloittaminen on mahdollista käyttäen 5–12 solukkotaimea pistokasemoina.

Alkiomonistus on solukkoviljelyyn perustuva kasvullisen lisäyksen menetelmä, joka yhdistettynä syväjäädykseen mahdollistaa lisäyskykyisen solukon varastoinnin jopa vuosikymmenien ajan. Pitkä varastointiaika mahdollistaa harvinaisten tai jopa uhattuina olevien perintötekijöiden säilyttämisen ja hyödyntämisen tulevaisuudessa, sekä lisäyskykyisen solukon säilyttämisen kenttätestauksen ajan. Kenttätestauksesta saatujen tulosten perusteella valituista solukoista voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettuja solukkotaimia. Kasvullista lisäystä hyödyntäen on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa laatuominaisuuksiltaan räätälöityjä puita teollisuuden raaka-aineeksi, parantaa metsien viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa, tai tuottaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan halutunlaisia puita esimerkiksi viherrakentamisen tarpeisiin.

MMM Mikko Tikkisen metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Improved Propagation Efficiency in a Laboratory-nursery Interface for Somatic Embryogenesis in Norway Spruce (Kuusen alkiomonistuksen lisäystehokkuuden parantaminen laboratorio–taimitarha rajapinnassa) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15786?encoding=UTF-8