Sessio 6: Kanta-palvelut tutkimustiedon lähteenä ja tutkimuskohteena

Puheenjohtaja: Tutkijatohtori Emma Aarnio, Itä-Suomen yliopisto

6.1 Kanta-palvelut tutkimuksen mahdollistajina

14.30–14.55

Vesa Jormanainen

Suomessa valtakunnalliset Kanta-palvelut muodostavat ainutlaatuisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelujen kokonaisuuden. Palvelujen käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Kanta-palvelut on otettu käyttöön vaiheittain toukokuusta 2010 alkaen. Kanta-palveluihin on jo kertynyt merkittävä määrä tietoa terveydenhuollon reaalimaailman tapahtumista, kuten käynneistä ja lääkityksestä.

Kansalaiset käyttävät Omakanta-verkkopalvelua, jossa näytetään apteekeissa ja terveydenhuollossa resepti-palveluun kirjatut lääkemääräys- ja lääkkeen toimitustiedot sekä Potilastiedon arkistoon kirjatut terveystiedot (hoitotiedot). Vuonna 2018 palvelua käytti 2,15 milj. henkilöä, jotka kirjautuivat palveluun 16,75 milj. kertaa. Tiedot kaikista lääkemääräyksistä ja lääkkeen toimitustiedoista apteekeissa tallennetaan rakenteisesti Resepti-palveluun. Lääkemääräys on laadittava sähköisesti 1.1.2017 alkaen. Vuoden 2018 loppuun mennessä Resepti-palveluun oli tallennettu tiedot 162,26 milj. lääkemääräyksestä ja niistä tehtyjen 294,13 milj. lääketoimitusten tiedot. Vuoden 2017 alusta Resepti-palveluun on tallennettu (100 % kattavuus) tiedot 60,21 milj. lääkemääräyksestä (ml. puhelin- ja kirjalliset lääkemääräykset). Resepti-palveluun on kirjattu merkittävästi kattavammin lääketietoja kuin Kelan reseptitiedostoon: vuosina 2016–2017 Resepti-palveluun kirjattiin 116,1 milj. lääkeoston tiedot, kun niitä oli 82,1 milj. Kelan reseptitiedostossa. Resepti-palveluun tietoja toimitetaan kaikista (100 %) julkisen terveydenhuollon organisaatioista ja yli 1330 yksityisen terveydenhuollon toimijan liittymispisteiden kautta. Resepti-palvelu on käytössä koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla.

Terveystietoja (hoitotietoja) on tallennettu Potilastiedon arkistoon marraskuussa 2013 alkaen. Kela pitää Potilastietojen arkistoa muiden rekisterinpitäjien lukuun. Palveluun ei toistaiseksi ole myönnetty tutkimuslupia. Potilastiedon arkiston tiedot tulevat hyödynnettäviksi ns. toisiokäytön lain siirtymäaikojen puitteissa (laki tuli voimaan 1.5.2019). Vuoden 2018 loppuun mennessä Potilastiedon arkistoon oli tallennettu 1373,78 milj. asiakirjaa 5,96 milj. henkilön 712,82 milj. palvelutapahtumista. ettiin 374,32 milj. asiakirjaa 184,53 milj. palvelutapahtumasta. Potilastiedon arkistoon tietoja toimittavat kaikki (100 %) julkisen terveydenhuollon organisaatiot ja 1165 yksityisen terveydenhuollon toimijaa. Potilastiedon arkisto on käytössä Manner-Suomessa, mutta ei vielä Ahvenanmaalla.

 

6.2 Sähköinen resepti - mahdollisuuksia lääke-epidemiologiselle tutkimukselle

14.55–15.10

Emma Aarnio, Risto Huupponen, Jaana E. Martikainen, Maarit J. Korhonen

Taustaa: Suomessa pääasiallinen tietolähde lääkkeiden käytön tutkimuksessa on ollut Kelan ylläpitämä reseptitiedosto. Tässä maan kattavassa järjestelmässä on kuitenkin puutteita. Näistä tärkein on, että tietoja ei-korvatuista lääkeostoista ei ole saatavilla. Kanta-palvelujen sähköinen resepti ja sähköisten reseptien toimitukset ovat uusi tietolähde lääkkeiden määräämisestä ja käytöstä.

Tavoitteet: Kuvata Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen tietosisältöä sekä verrata sen lääketoimituksia koskevien tietojen kattavuutta Kelan reseptitiedostoon. Esimerkkilääkkeinä ovat oraaliset antikoagulantit, joista suorien antikoagulanttien korvattavuutta on rajattu.

Menetelmät: Kannasta poimittiin kaikki oraalisten antikoagulanttien sähköiset reseptit ja niiden toimitukset vuodelta 2016. Resepteistä tarkasteltiin tarkemmin tietoja hoidon käyttöaiheesta ja annostusohjeista. Lisäksi vertailtiin Kannasta tunnistettujen toimitusten määriä Kelan reseptitiedostosta julkaistuihin tilastoihin.

Tulokset: Vuonna 2016 Kannasta tunnistettiin 249 139 oraalisen antikoagulantin reseptiä, jotka oli määrätty 199 630 eri henkilölle. Käyttöaihe pystyttiin tunnistamaan 44,7 % resepteistä. Annostusohje pystyttiin määrittelemään lähes kaikille (99,5 %) suorien oraalisten antikoagulanttien resepteille (N=74 924).  Sähköisiä toimituksia tunnistettiin 765 745 yhteensä 224 364 henkilölle. Reseptitiedostossa lääketoimituksia oli 727 711 yhteensä 217 955 henkilölle. Varfariinin toimituksia ja käyttäjiä tunnistettiin enemmän reseptitiedostosta, mutta suorien oraalisten antikoagulanttien toimituksia ja käyttäjiä tunnistettiin enemmän Kanta-tiedoista.

Johtopäätökset: Sähköinen resepti ja sähköisten reseptien toimitukset tuovat uusia mahdollisuuksia lääke-epidemiologiselle tutkimukselle. Ne tarjoavat tietoa lääkkeiden käytöstä lääkkeen korvattavuudesta riippumatta sekä tietoa lääkkeiden annostusohjeista ja käyttöaiheista. Sähköisen reseptin avulla voidaan tutkia primaariadherenssia eli siitä, aloittaako potilas hänelle määrätyn lääkehoidon. Vaikka sähköisen reseptin tietosisältö ei ole täydellistä (esim. vajaat käyttöaihetiedot) eikä toimituksista tallenneta korvauksiin liittyvää tietoa, se parantaa lääkealtistuksen mittaamista ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia lääke-epidemiologiselle tutkimukselle.

 

6.3 Minun ja sinun Kanta - Omakannan käyttäjä tilastojen valossa

15.10–15.35

Tiina Soininen, Rosa Virtanen

Tausta: Omakanta on vuonna 2010 julkaistu lakisääteinen, sähköinen asiointipalvelu, joka tarjoaa kansalaiselle paremmat mahdollisuudet terveystietojensa tarkasteluun ja seuraamiseen. Omakantaa on sen julkaisun jälkeen kehitetty, ja tänä päivänä kansalaisen on mahdollista tarkastella sen kautta omia, ja osittain myös alle 10-vuotiaan huollettavan lapsensa potilaskertomuksia, tutkimustuloksia ja lääkemääräyksiä, tahdonilmaisuja sekä mahdollisia hyvinvointitietoja. Omakannassa voidaan myös antaa suostumus tietojen luovuttamiseen, tarkastella resepti- ja potilastietojen luovutustietoja sekä asettaa luovutuskieltoja. Omakanta on täydentävä, mutta myös mahdollistava palvelu - tavoite on, että potilaat osallistuvat myös itse oman terveytensä edistämiseen ja hoitoon. [1]

Tavoitteet: Omakannan käytön seurannan tavoitteena on tutkia, miten ja missä Omakantaa käytetään. Lisäksi palvelun kehitystä varten on kasvava tarve paremmin ymmärtää asiakasta ja hänen tarpeitaan, ja näin ollen keskittää Omakannan kehitystä niihin alueisiin, joissa on selkeästi parannettavaa.

Aineisto ja menetelmät: Esityksen pohjana käytetään Omakannan vuositilastoa vuosilta 2010-2018 (Kela), sekä mahdollisesti alkuvuonna 2019 kerättyä tilastotietoa. Tietoa Omakannan käytöstä saadaan muun muassa kirjautumisten (tunnistautumisten) ja lähetettyjen reseptin uusimispyyntöjen pohjalta, ja tietoja kerätään eri lähteistä teknisillä välineillä.

Tulokset: Aineistoa kerätään vielä vuoden 2019 osalta. Voidaan kuitenkin havaita, että Omakannan käyttö on kasvanut tasaisesti aina vuodesta 2010, jolloin se julkaistiin. Tällä hetkellä Omakantaan on kirjautunut 2,7 miljoonaa eri käyttäjää, ja kirjautumisia tällä hetkellä lähes noin 1,6 miljoonaa kuukaudessa (yli 600.000 eri käyttäjää kuukaudessa). [1] Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä esittelemme Omakannassa vuosien varrella käyttöönotettuja toiminnallisuuksia, Omakannan käyttömääriä vuosi- ja kuukausitasolla sekä keskivertokäyttäjän demografisia ominaisuuksia. 

Kirjallisuus: [1] Kanta.fi. (2019). Omakannan palvelukuvaus. Viitattu 23.5:  https://www.kanta.fi/documents/20143/120102/Omakanta+palvelunkuvaus.pdf/febae214-5b2e-f661-29e4-044c8f66f0af.

 

6.4 Lääkkeiden käyttäjien kokemuksia Omakannan käytöstä ja käytettävyydestä

15.35–16.00

Johanna Timonen, Riitta Ahonen, Elina Lämsä, Emma Aarnio, Maria Sääskilahti

Tausta: Omakanta on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa kansalaiset voivat tarkastella Reseptikeskukseen tallennettuja sähköisiä reseptejään ja niiden toimitustietoja sekä terveydenhuollon yksiköiden Potilastiedon arkistoon heistä tallentamia potilastietoja1. Palvelussa kansalaiset voivat hallita omien terveystietojensa luovuttamiseen liittyviä suostumuksia ja kieltoja, lähettää reseptin uudistamispyynnön, ilmaista elinluovutus- ja hoitotahdon sekä tallentaa hyvinvointitietojaan. Omakannan tarkoitus on edistää kansalaisten aktiivisuutta ja mahdollisuuksia huolehtia lääkehoidostaan ja terveydestään. Omakanta on ollut käytössä vuodesta 2010 lähtien, ja sen toimintoja on vuosien aikana päivitetty ja lisätty. Kanta-palvelut tilastoivat kuukausittain Omakantaan tehtyjä kirjauksia, mutta syvällisempi tieto Omakannan käyttäjistä ja käytöstä sekä toimintojen käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä puuttuu. Osa lääkkeiden käyttäjistä ei tunne Omakanta-palvelua ja osa ei halua käyttää tai pysty käyttämään sitä2,3. Tutkimustietoa Omakannan käyttöön yhteydessä olevia tekijöistä ja syistä, miksi Omakantaa ei käytetä ei juurikaan ole.

Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Omakannan käyttöä, käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä ja sinne tallennettujen tietojen hyödynnettävyyttä lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan syitä, joiden vuoksi osa lääkkeiden käyttäjistä ei pysty käyttämään tai halua käyttää Omakantaa, sekä miten he haluaisivat seurata ja ylläpitää lääkitys- ja potilastietojaan. 

Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin apteekkien reseptiasiakkaille suunnattuna kyselynä keväällä 2019. Kyselylomakkeet jaettiin 18:sta eri puolilla Suomea (Etelä-Suomi, Lounas-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Lappi) sijaitsevista apteekeista. Jokaiselta alueelta valittiin yksi Yliopiston apteekin toimipiste sekä reseptuuriltaan yksi iso ja yksi pieni yksityinen apteekki. Yhteensä jaettiin 2866 lomaketta, joista 993 (34,6%) palautui tutkijoille täytettynä. Aineisto analysoidaan suorina jakaumina, ristiintaulukointeina, Khii2-testillä sekä logistisella regressioanalyysilla.  

Tulokset: Tutkimusaineisto on parhaillaan tallennettavana. Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä esitetään tuloksia Omakannan käytön yleisyydestä sekä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä Omakannan käyttöön ja siihen, että sitä ei käytetä. Esityksessä kerrotaan syistä, miksi Omakantaa ei käytetä sekä miten lääkitys- ja potilastietoja haluttaisiin seurata Omakannan sijaan. Lisäksi tuloksista esitetään Omakannan käytetyimmät toiminnot ja tekijät, jotka ovat yhteydessä eri toimintojen käyttöön sekä Omakannan käyttäjien kokemuksia palvelun käytettävyydestä. 

Kirjallisuus: 1. Kansallinen terveysarkisto (Kanta): Omakanta. Haettu internetistä 9.5.2019: http://www.kanta.fi/fi/omakanta; 2. Lämsä E, Timonen J, Mäntyselkä P, Ahonen R: Pharmacy customers experiences with the national online service for viewing electronic prescriptions in Finland. Int J Med Inform 97: 221228, 2017; 3. Sääskilahti M, Ahonen R, Lämsä E, Timonen J: Sähköisen reseptin edut ja ongelmat  kyselytutkimus apteekkien asiakkaille. Dosis 32(2): 129141, 2016.