OHJELMA

Vaikuttavuuden tutkimuksien päivien ohjelmakirja on ladattavissa pdf-tiedostona.

Tarkentavan päiväohjelman löydät myös pdf-versiona.

 

Tiistai 4.12.2018

8.30–10.00 Ilmoittautuminen ja postereiden kiinnittäminen esille, Medistudia, 3krs, Yliopistonranta 1 A

10.00–10.30 Tutkimuspäivien avaaminen. Dekaani Jussi Pihlajamäki, Itä-Suomen yliopisto, Medistudia (MS301)

10.30–11.30 PLENARY: Professor Gillian Manthorpe, King’s College London, What can we learn from effectiveness research in social work and social services, Medistudia (MS 301)

11.30–12.30    Lounas (omakustanteinen)

12.30–14.00 Temaattiset rinnakkaissessiot, Medistudia (MS304, MS305, MS306)

14.00–14.30    Kahvit ja posterinäyttelyyn tutustuminen

14.30–16.00 Temaattiset rinnakkaissessiot, Medistudia (MS304, MS305, MS306)

16.00–17.00 PLENARY: Osastopäällikkö Kirsi Varhila, Sosiaali- ja terveysministeriö
Vaikuttavuustiedon merkitys käytännön kehittämiselle

19.00–21.00 Kuopion kaupungin vastaanotto, Kaupungintalo,
Tulliportinkatu 31

 

Keskiviikko 5.12.2018

9.00–10.00 PLENARY: Professor Mette Norgaard, Aarhus University, Effectiveness of treatments in health care – can it be measured outside a controlled trial?, Medistudia (MS301)

10.00–11.30 Temaattiset rinnakkaissessiot, Medistudia (MS304, MS305, MS306)

11.30–12.30    Lounas (omakustanteinen)

12.30–13.30 PLENARY: Professori Mikko Niemelä, Turun yliopisto, Vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon riippumattomuus, Medistudia (MS301)

13.30–14.00 Yhteenveto tutkimuspäivistä, Professori Marja Vaarama ja  Professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, Medistudia (MS301)

14.00–14.30 Kahvit

PLENARY-PUHUJAT:

Professor Gilian Manthorpe, King’s College London, UK What can we learn from effectiveness research in social work and social services

Gilian Manthorpe on sosiaalityön professori King’s Collegessa Lontoossa. Lisäksi hän johtaa Social Care Workforce -tutkimusyksikköä sekä toimii vanhempana emeritustutkijana NHIR (National Institute for Health Research) -yksikössä. Manthorpen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet painottuvat sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden toteuttamiseen etenkin ikääntyvän väestön kohdalla. Hän työskentelee myös neuvonantajana ja pyrkii edistämään tutkimuksen, politiikan sekä käytäntöjen välisiä yhteyksiä.

https://www.kcl.ac.uk/sspp/policy-institute/scwru/people/manthorpe/index.aspx

Professor Mette Norgaard, Aarhus University, Denmark, Effectiveness of treatments in health care – can it be measured outside a controlled trial?

Mette Norgaard on professori kliinisen epidemiologian laitoksella Aarhusin yliopistossa Tanskassa. Hän on tutkimuksissaan paneutunut kliiniseen, urologiseen ja syöpätautien epidemiologiaan hyödyntäen erityisesti terveydenhuollon tietokantoja sekä hallinnollisia rekisteriaineistoja. Norgaardin tutkimusaiheita ovat olleet mm. rintasyövän uusiutuminen ja hoitomenetelmät, syöpätautien kuten akuutin myeloisen leukemian tausta- ja riskitekijät sekä lasten käytöshäiriöt.

http://pure.au.dk/portal/en/persons/mette-noergaard(3cb2ae19-c1b9-4dad-9928-adbd1c51b4b7).html

Professori Mikko Niemelä, Turun yliopisto, Vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon riippumattomuus
 
Mikko Niemelä on sosiologian professori Turun yliopistossa sekä Kelan tutkimusprofessori. Hän on tutkimuksissaan keskittynyt kotitalouksien taloudelliseen toimeentuloon ja elinoloihin, sosiaaliturvan riittävyyteen sekä väestön hyvinvointia ja sen järjestämistä koskeviin asenteisiin. Vuodesta 2015 lähtien hän on johtanut Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimuskonsortiota ”Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana” (TITA). Niemelä on myös toiminut vierailevana tutkijana Tukholmassa (Institutet för social forskning, SOFI) ja Sydneyssä (Social Policy Research Centre, SPRC). Hän on taloussosiologian dosentti Turussa ja sosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa.

Osastopäällikkö Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveysministeriö, Vaikuttavuustiedon merkitys käytäntöjen kehittämiselle

Kirsi Varhila toimii sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä. Hän on työskennellyt vuodesta 2013 sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkönä. Lisäksi Varhila on työskennellyt Länsi-Suomen lääninhallituksessa/Lounais-Suomen aluehallintovirastossa vuosina 2001–2013, viimeksi peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana ja sitä ennen hallinto-osaston osastopäällikkönä. Koulutukseltaan Varhila on valtiotieteiden maisteri.

KEYNOTE-PUHEENVUOROT:

Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaalityö, sosiaalipalvelut ja vaikuttavuuden tutkimus

Marja Vaarama on sosiaalityön, erityisesti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden professori Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän toimii myös terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden tutkimusalueen ja alan yhteistyötä vahvistavan virtuaalisen ”Vaikuttavuuden talon” johtajana. Hänen tutkimusintressinsä kohdistuvat elämänlaatuun ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, sekä palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja johtamiseen. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajana, sosiaalityön ja sosiaaligerontologian professorina Lapin yliopistossa sekä tutkimusprofessorina ja yksikön johtajana Stakesissa. Marjalla on pitkä ja monipuolinen kokemus koti- ja ulkomaisten tutkimushankkeiden johtajana, ja hänen tieteellinen julkaisutoimintansa on laaja. Tällä hetkellä hän vetää laajaa ”Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen” PROMEQ-konsortiota (www.promeq.fi)

Professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, Hoidon vaikuttavuus iäkkäillä

Sirpa Hartikainen toimii geriatrisen lääkehoidon professorina farmasian laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut hoidon ja palveluiden vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa -tutkimusalueen ja alan yhteistyötä vahvistavan virtuaalisen Vaikuttavuuden talon johtajana. Sirpa Hartikainen on taustaltaan geriatri ja siten tutkimus kohdistuu iäkkäiden lääkkeiden käyttöön, ravitsemustilaan, suun terveyteen sekä kuntoutuksen ja niissä hoidon vaikuttavuuteen. Erityisenä aiheena hoidon vaikuttavuudessa  on rappeuttavia aivosairauksia sairastavilla henkilöillä lääkkeiden käytön yhteys päätetapahtumiin kuten aivohalvauksiin, lonkkamurtumiin ja kuolleisuuteen. Alkuperäisiä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita hän on julkaissut yli 200. Kuopiossa yliopistolla hän aloitti vuonna 2001 geriatrialla kliinisenä opettajana, geriatrian professorin sijaisena ja geriatrisen lääkehoidon professorina  vuodesta 2007 alkaen.

Professori Olli Kangas, Turun yliopisto, Tutkimuksen ja politiikan vaikea kohtaaminen: esimerkkinä perustulokokeilu

Olli Kangas on Tasa-arvoinen yhteiskunta Strategisen tutkimuksen tutkimusohjelman johtaja ja työelämäprofessori Turun yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksella. Hän toimi 2015-2018 Kelan yhteiskuntasuhteiden johtajana, 2008–2014 Kelan tutkimusosaston osastopäällikkönä, 2004-2007 professorina Sosiaalitutkimuslaitoksella Kööpenhaminassa ja 1994–2003 sosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa. Hän toiminut H.C. Andersen professorina Syd-Dansk yliopistossa, Olof Palme professorina Uppsalan valtio-opin laitoksella ja vierailevana professorina Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksella useaan otteeseen, Bremenissä Zentrum für Sozialpolitik -laitoksella sekä Social Policy Research Centerissä Sydneyssä. Hänen tutkimusintressinsä ovat kiertyneet makrososiologisiin ja -historiallisiin politiikka-analyyseihin sosiaalisten instituutioiden syistä, olemuksesta ja seurauksista mitä tulee yhteiskunnalliseen valtaan, järjestelmien legitimiteettiin, tulonjakoon ja hyvinvointiin. Hän on Suomen tiedeakatemian jäsen ja Åbo Akademin kunniatohtori. Hän tutkimusryhmineen oli vastuussa perustulokokeilun suunnittelusta ja kokeilun toteuttamisesta. Viimeaikaisissa tutkimuksissaan hän on selvittänyt mm. 2008 jälkeisen laman seurauksia, ikääntymistä, globaalia eriarvoisuutta ja ideoiden merkitystä politiikkaprosesseissa.

Professori Sakari Karvonen, THL, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuus

Sakari Karvonen toimii tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Lisäksi hän on lääketieteellisen sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt elinoloihin, sosiaalisiin ongelmiin ja niiden kehitykseen, etenkin yhteiskunnan eriarvoisuuden näkökulmasta. Hänen vetämänsä tutkimusryhmä kehittää keinoja, joilla analysoida ilmiöitä, kuten lasten köyhyyttä, laajasti eri aineistojen avulla sen sijaan, että analyysit tehtäisiin kapeasta aineistolähtöisestä näkökulmasta. Näitä analyysejä kootaan THL:n julkaisemaan Suomen sosiaalinen tila -sarjaan (https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ilmiopohjainen-sosiaaliraportointi-ilso-/suomen-sosiaalinen-tila-raporttisarja) sekä valmisteilla olevaan Suomalaisten hyvinvointi 2018 -teokseen. Karvonen on Euroopan terveyssosiologiyhdistyksen presidentti. Hän on julkaissut noin sata tieteellistä alkuperäisjulkaisua.

Professori Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto, Hoidon laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen perusterveydenhuollossa

Lääketieteen tohtori Tiina Laatikainen toimii Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professorina ja tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.  Nykyisessä tehtävässään professori Laatikainen on erityisesti tutkinut hoidon laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä perusterveydenhuollossa. Tutkimuksissa on hyödynnetty alueellisia potilastietojärjestelmiä yhdistäen niihin muita kansallisia tietolähteitä kuten erilaista paikkatietoa. Professori Laatikainen johtaa Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen kytkeytyvää IMRPO-hanketta. Professori Laatikainen on aiemmin toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansantautien ehkäisyosaston osastojohtajana. Hän on tehnyt tutkimus- ja asiantuntijatyötä erityisesti keskeisten kansantautien kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, astman ja allergian sekä muistisairauksien etiologiasta, epidemiologiasta, riskin tunnistamisesta sekä elintapainterventioilla riskiin vaikuttamisesta. Lisäksi hän on vuodesta 1991 alkaen ollut koordinoimassa sekä tutkijana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä väestön terveysseurantatutkimushankkeissa.

Professori Ismo Linnosmaa, Itä-Suomen yliopisto, Kustannusvaikuttavuus: Vanhuspalvelujen arvioinnin erityispiirteitä

Ismo Linnosmaa on sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Työssään hän on keskittynyt sosiaali- ja terveydenhuollon talouden ja markkinoiden toiminnan tutkimiseen. Viime vuosina hän on tutkinut ikääntyneiden palvelujen kustannuksia, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta kolmessa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Linnosmaa on myös ollut mukana tekemässä SOTE-uudistuksen taloudellisia arviointeja. Linnosmaa on toiminut vierailevana lehtorina ja tutkijana Bostonin yliopistossa USA:ssa ja Yorkin yliopistossa Englannissa. Hän on taloustieteen dosentti Turun yliopistossa.

Professori Risto Roine, Itä-Suomen yliopisto, Onko potilasturvallisuustyöstä hyötyä?

Risto Roine on koulutukseltaan sisätautien erikoislääkäri ja on toiminut vuodesta 2014 alkaen Itä-Suomen yliopistossa potilasturvallisuuden professorina ja samanaikaisesti sivutoimisena arviointiylilläkärinä HUS:ssä ja KYS:ssä. Risto Roine on ollut aktiivisesti mukana terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnassa jo yli kahdenkymmen vuoden ajan ja toiminut aikaisemmin muun muassa Finohtan ylilääkärinä. Hän on vetänyt HUSissa vuonna 2002 alkanut vaikuttavuustutkimushanketta, jossa hoidon vaikuttavuutta on tutkittu terveyteen liittyvillä elämänlaatumittareilla noin 40 erilaisessa potilasryhmässä. Risto Roine on julkaissut noin 200 vertaisarvioitua alkuperäisjulkaisua.

Professori Reijo Sund, Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuutta rekistereistä?

Reijo Sund toimii Itä-Suomen yliopistossa rekisteritutkimuksen professorina. Hän on taustaltaan tilastotieteilijä ja on myös luotsannut Helsingin yliopiston Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskusta ja toiminut sitä ennen pitkään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkimuspäällikkönä. Sund on tutkimustyössään keskittynyt erityisesti isojen rekisteriaineistojen hyödyntämiseen, joihin liittyviä sovelluksia hänellä on esimerkiksi terveydenhuoltotutkimuksen ja epidemiologian aloilta liittyen moniin eri sairausryhmiin kuten diabetekseen ja lonkkamurtumiin. Hän on myös osallistunut rekisteriaineistoihin perustuvien kansallisten vaikuttavuuden seurantajärjestelmien kehittämiseen sekä hankkeisiin, joissa yhdistetään rekisteriaineistoja muun tyyppisiin aineistoihin. Vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja hänellä on noin 150.