Esteetön opiskelu

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa (Opetusministeriön selvitys (2005): Esteetön opiskelu yliopistoissa). Kielikeskus pyrkii ottamaan esteettömyyden huomioon koko toiminnassaan ohjauksesta opetukseen liittyviin järjestelyihin ja käytänteisiin.

Jos sinulla on tarvetta erityisjärjestelyihin, hae varsinainen erityisjärjestelylupa tiedekunnista. Erityisjärjestelyjä voidaan hakea mm. kuulo-, näkö- tai muun vamman tai luki- tai muun oppimisen vaikeuden perusteella. Erityisjärjestely voi olla mm. lisäaika tai häiriötön tila tenttiä varten. Tullessasi kielikeskuksen kurssille ota asia hyvissä ajoin esille kurssin opettajan kanssa, jotta tarvittavat erityisjärjestelyt voidaan ottaa opetuksessa huomioon. Lisätietoja erityisjärjestelyistä saat Kamusta Opiskelijan käsikirjasta

Esteettömyyden varmistamiseksi kielikeskuksen omassa kurssitarjonnassa on Varmuutta vuorovaikutukseen -opintojakso (VAVU), joka useissa tapauksissa korvaa puheviestinnän opintojakson. Kirjoitusviestinnän osalta puolestaan kirjoitusklinikka tarjoaa tukea kirjoittamiseen. Kirjoitusklinikalla voidaan tehdä myös lukitestaus.

Varmuutta vuorovaikutukseen (VAVU) -opintojakso

Joskus erilaiset viestintätilanteet ‒ esimerkiksi puheenvuorojen käyttäminen harjoitusryhmissä, kysyminen tai kommentointi luennolla tai oman alustuksen esittäminen ‒ saattavat jännittää niin paljon, että opiskelijasta tuntuu vaikealta osallistua kursseille, joilla vuorovaikutukseen osallistuminen olisi välttämätöntä. Usein jännittämisestä seuraa välttelemistä: on helppo lykätä esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoihin tai oman aineen seminaarityöskentelyyn osallistumista, jotta ei joutuisi tällaisiin vaikealta tuntuviin viestintätilanteisiin.

Viestintärohkeuteen tukea tarvitseva opiskelija voi hakea Varmuutta vuorovaikutukseen -kurssille viestintärohkeuden vahvistamiseksi. Kielikeskus järjestää opintopsykologin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa vuosittain Varmuutta vuorovaikutukseen -kurssin, 8010157, (3 op), jolla tutustutaan esiintymisjännitykseen ilmiönä, harjoitellaan erilaisissa viestintätilanteissa toimimista sekä etsitään kullekin sopivia tapoja oman vireytymisen käsittelemiseen.

Varmuutta vuorovaikutukseen -kurssin tarkemmat tiedot ja ohjeet kurssille hakemiseen löytyvät WebOodista. Tämä kurssi korvaa pääsääntöisesti tutkintoon kuuluvan puheviestinnän opintojakson. Niitä puheviestinnän opintojaksoja, jotka tiedekunnat ovat määritelleet pakollisiksi, ei voi korvata VAVU-kurssilla. 

Tukea kirjoittamiseen kirjoitusklinikasta

Esteettömän oppimisen edistämiseksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseen, jos tutkielman tai muiden kirjoitustehtävien työstäminen tuntuu hankalalta. Sinun on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseesi 45 min. kerrallaan. Jos arvelet, että sinulla on lukivaikeus, jota ei ole diagnosoitu, on myös yksilötestaus asian selvittämiseksi mahdollinen.  Kirjoitusklinikkaa pitää yliopistonlehtori Inga Suoniemi. Ajanvaraus tapahtuu sähköpostitse: inga.suoniemi(at)uef.fi.

Lukivaikeutta on syytä epäillä esimerkiksi monien seuraavista kriteereistä täyttyessä.

  • Luettaessa monet sanat ääntyvät väärin.
  • Kirjoitusvirheet ovat yleisiä, ja loogisia virkerajoja näkyy olevan vaikea hahmottaa.
  • Tekstin tuottaminen on työlästä tai hidasta tai molempaa.
  • Tekstin kirjaimet sekoittuvat, niitä puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa. Vallankin sellaiset parit kuin b ja d, p ja b sekä nk ja ng voivat olla väärin kirjoitettuja.
  • Etenkin pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen ja kaksoiskonsonantit ovat vaikeita (k vai kk jne.).
  • Käsiala on vaikeasti luettavaa.
  • Numerot vaihtavat paikkaa, ja numerosarjojen hahmottaminen on hankalaa.
  • Vieraitten kielten osalta opiskelijan käsitys on, että "ei ole kielipäätä".
  • Ulkoa opeteltavat asiat ovat hankalia.
  • Aakkosjärjestys on vaikea hallita, oikea ja vasen sekoittuvat jne.
  • Keskittyminen häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
  • Aikatauluista on vaikea pitää kiinni.
  • Opiskelija lukee suomenkielisen tekstin tuttua sanastoa sujuvasti, mutta hän lukee epätavalliset sanat ja vieraan kielen sanat väärin.
  • Opiskelija valittaa, ettei luetusta jää mieleen asioita ja että hänen on vaikea hahmottaa, mikä on keskeistä ja mikä vähemmän tärkeää.
  • Opiskelija saattaa suullisesti osata selittää asiat, joita hän ei kirjallisesti pysty tuottamaan korrektisti.

Kielikeskuksen kirjoitusklinikan lisäksi apua on saatavilla esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton aluejärjestöistä. Joensuun seudun erilaiset oppijat ja Kuopion seudun erilaiset oppijat järjestävät neuvontaa ja ohjausta, vertaistukitoimintaa ja testausta.  Yhdistysten kautta voi myös hankkia apuvälineitä, esim. lukikalvoja ja -viivaimia.