Takaisin

Yhteispelillä parempia oppimisympäristöjä

Itä-Suomen yliopiston strateginen tavoite on olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Oppimisympäristöjen tutkimus ja kehittäminen ovat UEFissa jo nyt vahvalla pohjalla. Joensuun kampuksella pidettiin aiheeseen liittyen 22.–23. elokuuta Yhteispelillä opinnot sujuviksi -oppimisympäristöseminaari, jossa tarkasteltiin yhdessä oppimisympäristöjä ja opintojen sujuvoittamista entisestään.

Seminaarissa kuultiin muun muassa apulaisjohtaja Alison Robinson-Canhamin (Higher Education Academy, Iso-Britannia) näkemyksiä oppimista ja opintojen etenemistä tukevista ratkaisuista sekä opetusneuvos Tomi Halosen katsaus korkeakouluihin oppimis- ja tutkimusympäristöinä vuonna 2030. Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen provosoi henkilöstöä omassa puheenvuorossaan liittyen oppimisympäristöjen laatuun. Työpajoissa pohdittiin muun muassa esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksiä akateemisessa oppimisympäristössä, ympärivuotista opiskelua, käänteistä opetusta, opetuksen uusia tuulia sekä virtuaalitodellisuutta ja laajennettua todellisuutta.

Alison Robinson-Canham jakoi puheenvuorossaan näkemyksiä opintojen etenemistä tukevista ratkaisuista.
 

Vastuu myös opiskelijoilla

Oppimisympäristöjen kehittäminen on yksi akateemisen rehtorin vastuualueista. Tehtävässä kolmisen viikkoa toiminut Harri Siiskonen veti seminaarin päätöspuheenvuorossa päivien keskusteluja ja antia yhteen. Hän kertoi UEFissa olevan paljon hyviä esimerkkejä niin uusista fyysisistä oppimisympäristöistä kuin oppimisympäristöjen laadullisesta kehittämisestä.

– Yksi niistä on tietysti meillä jo pitkälle viety ”flippaus” eli käänteinen opetus sekä laaja tieto- ja viestintäteknologian saatavuus ja tuki. Lisäksi uudet kannustimet laitoksille, osastoille ja opettajille toimivat motivaattoreina.

Oppimisympäristöt mielletään helposti fyysisiksi tiloiksi, mutta Siiskonen muistutti niihin kuuluvan myös oppimisen ja opetuksen laadun, henkilöstön osaamisen kehittämisen sekä esteettömän teknisen tuen. Kaikkien näiden eteen tehdään töitä UEFissa.

– Vastuu on toki myös opiskelijoilla. Jotta tarjoaisimme tehokkainta yliopisto-opetusta Suomessa vuonna 2020 ja saisimme opiskelijat valmistumaan sujuvasti ajallaan, on meidän osattava tukea edellä mainittuja asioita oikein. Mutta opiskelijoiden on myös osattava hyödyntää annettua tukea.

Keskeistä on muun muassa tietokoneiden käyttötaito sekä kyky suunnitella ja aikatauluttaa omaa opiskelua ja asettaa sille tavoitteita.

Opintojen aikaistamista ja periodien tiivistämistä?

Työpajoissa saaduista konkreettisista parannusehdotuksista Siiskonen mainitsi näin uuden lukuvuoden kynnyksellä ympärivuotisen opiskelun parantamisen.

– Voisivatko uudet opiskelijat tulla orientaatioon tästä eteenpäin jo elokuussa? Näin heidän opiskelunsa pääsisi alkamaan heti syyskuun alussa.

Siiskonen kannusti myös pohtimaan opetusperiodien tiivistämistä, esimerkiksi nykyisen työviikon ja tilojen parempaa hyödyntämistä.

Erikoissuunnittelija Sari Tervonen opintopalveluista kertoi seminaarin sujuneen hyvin ja osallistujia olleen ilahduttavan paljon.

–  Päivien aikana käytiin aktiivisia keskusteluja eri aiheista sekä kasvotusten että Twitterin, mutta myös pilotoinnin alla olevan Presemo-aktivointityökalun avulla. Tästä on hyvä jatkaa kehittämistä eteenpäin.  

Myös oikeanlainen ergonomia tukee fyysisiä oppimisympäristöjä. Tauoilla osallistujat pääsivät testaamaan uusimpia kalustevaihtoehtoja.