Takaisin

Verikoe voi kertoa muistisairausriskistä entistä tarkemmin

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä: LL, neurologian erikoislääkäri Juho Tynkkynen

Aika ja paikka: perjantai 15.12.2017 klo 12, Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Kampus, Mediteknia, MD 100

Neurologi Juho Tynkkysen väitöstutkimus osoitti, että yksinkertaisilla verikokeilla muistisairausriskiä voidaan ennustaa nykyistä tarkemmin.

Tutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksiin liitettyjen veriarvojen käyttöä dementiariskin ennustamisessa. Näitä veriarvoja olivat sydämen vajaatoiminnan arvioinnissa käytössä oleva peptidi (NT-proBNP) ja sydänlihaksen soluvauriosta kertova herkkä troponiini. Tulosten perusteella sydämen vajaatoimintaa kuvaava peptidi parantaa dementiariskin ennustetta jopa kymmenen vuoden päähän ja sydänlihaksen hapenpuutetta ilmaiseva troponiini jopa 20 vuoden päähän.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka muistisairauksien syyt voivat olla moninaisia, vain hyvin harvassa tapauksessa potilaalle voidaan tarjota parantavaa hoitoa. Monenkaan muistisairauden perimmäistä syytä ei tiedetä, mikä hankaloittaa tehokkaiden hoitojen kehittämistä, vaikka esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä hidastavat ja toimintakykyä ylläpitävät lääkehoidot ovat yleisesti käytössä. Tarkentamalla arviota muistisairauden puhkeamisen riskistä voidaan ennaltaehkäisevät toimet ja seuranta kohdentaa käytännön työssä paremmin. On kuitenkin huomioitava, että edellä mainittujen veriarvojen tarkkuutta ja kustannustehokkuutta muistisairauksien riskinarvioinnissa tulee tutkia vielä tarkemmin ennen käyttöönottoa potilastyössä.

On arvioitu, että länsimaissa muistisairauksien aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ovat noin 1–1.4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä vastaa Suomessa noin 3–4 miljardin euron vuosittaisia kustannuksia. Tulevaisuudessa erilaiset muistisairaudet vaikuttavat yhä useamman suomalaisen elämään joko suoraan tai läheisen kautta.  Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvä muistisairaiden määrä on huolenaihe myös kansainvälisesti.

Väitöstutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan myös uusia biomerkkiaineita, jotka liittyvät muistisairauden riskiin. Tulosten mukaan jotkin välttämättömät aminohapot ja lipoproteiinialaluokat ovat yhteydessä muistisairauden riskiin. Niitä ei yleisesti mitata potilastyössä, mutta näiden löydösten pohjalta voidaan lisätutkimuksissa paljastaa muistisairauksiin liittyviä uusia patologisia mekanismeja.

Tynkkysen väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa hyödyntäen FINRISKI ja Terveys 2000 -tutkimusten aineistoja. Lisäksi uusien biomerkkiaineiden tunnistamiseen osallistui yhteistyöryhmiä Hollannista, Virosta, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista ja tutkimus kattoi noin 23.000 tutkittavan tiedot vähintään kahdeksan vuoden seuranta-ajalta.

Neurologi Juho Tynkkysen väitöskirja Cardiovascular biomarkers in dementia risk prediction (Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvät biomerkkiaineet dementiariskin ennustamisessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Vastaväittäjänä toimii professori Matti Viitanen Karoliinisesta instituutista ja kustoksena professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12547?encoding=UTF-8