Takaisin

Venäläisten kiinteistöomistus Suomessa on monisyisempi ilmiö kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää

Väitös ihmismaantieteen alalta

Väittelijä: YTM Olga Hannonen

Aika ja paikka: 3.6.2016 klo 12, Futura F100, Joensuun kampus

Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2000 lähtien. Nykyisin venäläiset omistavat ulkomaalaisista eniten kiinteistöjä Suomessa. Samalla venäläisten kiinteistöomistus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi niin suomalaisessa mediassa kuin eduskunnassa.

Yhteiskuntatieteiden maisterin Olga Hannosen ihmismaantieteen alan väitös on ensimmäinen tutkimus venäläisistä kiinteistöjen ostajina ja ensimmäinen väitöstutkimus venäläisistä matkailijoista Suomessa. Tutkimus selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat venäläisten vapaa-ajan asumiseen Suomessa, mikä on rajan rooli kiinteistön omistamisessa, miten venäläiset kiinteistöomistajat osallistuvat paikallisyhteisöön, ja miten venäläisten omistamat kiinteistöt jakautuvat alueellisesti Itä-Suomessa. Tutkimus toteutettiin Etelä-Savon ja Savonlinnan alueella, joka on suosituin alue venäläisten kiinteistöomistukselle.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteiskunnallisella keskustelulla venäläisten kiinteistöomistuksista on vähäinen yhteys ilmiön todellisiin piirteisiin. Hannosen mukaan suomalaisten tiedonpuute venäläisistä omistajista ja heidän tarkoituksistaan sekä vähäiset kontaktit venäläisten kanssa ovat johtaneet vääristyneisiin spekulaatioihin. Kun mediassa puhuttiin venäläisten muodostavan ”etnisiä saarekkeita”, tutkimukseen vastanneet venäläiset eivät puolestaan tietoisesti olisi hankkineet vapaa-ajan asuntoa toisten venäläisten omistajien läheisyydestä.

Hannosen mukaan venäläisten kiinteistöomistamisen motiivit ja alueellinen jakautuminen Itä-Suomessa ovat monimutkaisempien keskinäisten tekijöiden tulos kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Tutkimus osoittaa, että liikenneyhteydet, rajan läheisyys, palvelut ja järvimaisema ovat tärkeitä tekijöitä valtaosalle venäläisistä kiinteistöomistajista Etelä-Savon itäisissä osissa – myös tulevaisuudessa. Yksi keskeisistä tekijöistä vapaa-ajan asunnon omistamiseen Suomessa on niin fyysinen kuin investoinnin turvallisuus, mikä korostaa rajan merkitystä rauhan ja hiljaisuuden takaajana venäläisten rajat ylittävässä kiinteistöomistamisessa.

Venäläisten rajat ylittävä liikkuvuus poikkeaa yleisistä matkailuvirroista

Venäläisten rajat ylittävä vapaa-ajan liikkuvuus on poikkeuksellista monin tavoin. Ensinnäkin liikkuvuus idästä länteen poikkeaa yleisistä vapaa-ajan matkailun virroista, jotka suuntautuvat pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Toiseksi venäläisten vapaa-ajan liikkuvuus tapahtuu yli Suomen ja Venäjän rajan, joka on samalla merkittävä taloudellisten erojen raja naapurimaiden kesken. Valtioiden raja on lisäksi vahvasti vartioitu Euroopan unionin ulkoraja.

Kolmanneksi kasvava matkailijoiden liikkuvuus ei-länsimaisista kohteista kuten Venäjältä haastaa ajattelemaan uudella tavalla globaalin liikkuvuuden virtoja ja teoreettisia tapoja lähestyä niitä. Sen vuoksi teoreettiset lähestymistavat, jotka pohjautuvat tapaustutkimuksiin lännestä tai joille on ominaista liikkuvuus lännestä itään, on arvioitava uudelleen idästä länteen liikkuvuuden kontekstissa. Esimerkkinä tästä toimii venäläisten vapaa-ajan liikkuvuus Suomeen.

Hannosen väitöstutkimukseen kuuluu sekä käytännöllinen että teoreettinen puoli. Väitöskirjan empiirinen osa – neljä tutkimusartikkelia – tarkastelevat venäläisten vapaa-ajan asumisen taustatekijöitä, haasteita, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia sekä alueellista jakautumista. Tutkimuksen tulokset tuovat venäläisten vapaa-ajan asumisesta monipuolisempaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Samalla tutkimus avaa uusia tulkintoja läntisen liikkuvuuden ja venäläisten rajat ylittävän liikkuvuuden suhteesta sekä nostaa esiin idästä länteen suuntautuvan liikkuvuuden erityispiirteitä.

Yhteiskuntatieteiden maisterin Olga Hannosen ihmismaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Rauhaa ja hiljaisuutta rajan takana: Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden rajat ylittävä liikkuvuus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Dieter Müller Uumajan yliopistosta ja kustoksena dosentti, yliopistonlehtori Paul Fryer Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/9880?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2099-7/