Takaisin

Valvontakomissio huijasi inkeriläiset palaamaan Neuvostoliittoon

Väitös Suomen historian alalta

Väittelijä: FM Reijo Rautajoki

Aika ja paikka: 24.5.2017 klo 12, Natura N100, Joensuun kampus

Neuvostoliitto vaati jatkosodan aikana Suomea palauttamaan maahan tulleet 63000 inkeriläistä sotapakolaista takaisin kotimaahansa. Neuvostoliiton valvontakomissio huijasi inkeriläisiä: heille luvattiin pääsy takaisin kotiseudulleen, mutta heidät vietiin kauas Etelä-Venäjälle. Suomeen jäi 8000 inkeriläistä, jotka eivät halunneet palata. Puolet heistä pakeni salaa Ruotsiin.

Neuvostoliiton valvontakomissio ja Suomen punainen Valpo loivat sodan jälkeen inkeriläisten keskuuteen pelon ilmapiirin, josta tuli pitkäaikainen olotila Suomeen jääneen siirtoväen keskuuteen. He pelkäsivät palautusta Neuvostoliittoon.

Filosofian maisteri Reijo Rautajoen äiti Elsa Dubbelman oli inkeriläinen opettaja, joka tuli Suomeen Saksan miehittämästä Inkeristä vuonna 1944. Rautajoki muistaa lapsuudestaan varoitukset vieraista miehistä, jotka tulevat ja vievät äidin väkisin pois. Kodissa vallinnut pelko haihtui vasta 1960-luvun kuluessa.

Rautajoki selvittää väitöskirjassaan äitinsä ja 500 muun inkeriläisopettajan vaiheet osana Suomen sotapakolaisuuspolitiikkaa. Nämä opettajat pyrittiin kotouttamaan valmentamalla heidät päteviksi Suomen kouluihin ja puhdistamalla heidät marxilaisista opeista. Välirauha syksyllä 1944 ja inkeriläisten palautukset sotkivat koulutussuunnitelmat. Rauhan tulo merkitsi myös vaikenemisen ajan alkua. Inkeriläisistä puhuminen oli arkaluontoinen aihe Kekkosen ajan Suomessa.

Ulkopolitiikan ristiriita virallisen julkisivun ja todellisuuden välillä

Suomeen jääneistä inkeriläisistä opettajista 25 valmistui Kajaanin ja Suistamon seminaareista ja sijoittui opettajiksi eri puolille Suomea. Elsa Dubbelman oli yksi heistä. Venäläiset pitivät häntä sotarikollisena, koska hän oli palvellut saksalaisten sotilashallinnossa Leningradin piirityksen aikana. Dubbelman onnistui välttämään palautuksen ja sai lopulta Tampereelta opettajanviran, josta jäi eläkkeelle vuonna 1976.

Rautajoki asettaa väitöstutkimuksessaan inkeriläiseen siirtoväkeen kohdistetun politiikan eurooppalaiseen viitekehykseen ja tarkastelee ulkopolitiikan ristiriitaa, joka vallitsi virallisen julkisivun ja jokapäiväisen todellisuuden välillä. Ulkopolitiikan täyskäännös sodan jälkeen ja inkeriläisten käännyttäminen Suomesta takaisin Neuvostoliittoon merkitsivät jatkoa sille hitaalle kansanmurhalle, jota neuvostohallinto harjoitti neljännesvuosisadan ajan Stalinin valtakauden aikana.

Filosofian maisteri Reijo Rautajoen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Vaiettu sotapakolaisuus. Inkeriläiset kansakoulunopettajat jatkosodan aikana tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Toivo Flink Turun yliopistosta ja kustoksena professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11183?encoding=UTF-8