Takaisin

Tiedeviestintä on tieteen avoimuuden työrukkanen

Voiko tiede olla avointa, jos siitä ei viestitä, kysyi tutkimuspäällikkö Henriikka Mustajoki Tieteellisten seurain valtuuskunnasta Kuopiossa 22.–23. elokuuta järjestetyillä Tutkimuspalvelupäivillä. Päivien teema – Vastuullista vaikuttavuutta tutkimuksella – herätteli pohtimaan tutkijoiden suhdetta tiedeviestintään.

– Jokainen tutkija voi tehdä tiedeviestintää. Siinä ei ole kyse vain some- tai mediaviestinnästä. Myös erilaisiin keskusteluihin osallistuminen, oppikirjojen tekeminen ja esimerkiksi Tieteen päiville osallistuminen ovat esimerkkejä hyvästä tiedeviestinnästä, Mustajoki sanoi.

Tutkimusorganisaatioiden tuki on Mustajoen mukaan tärkeää, jotta tutkijat rohkaistuisivat viestimään tutkimuksestaan itselleen luonteenomaisella tavalla. Tiedeviestintä tulisi ottaa myös osaksi tutkijan meritoitumista ja urapolkua. Tätä koskevat suositukset julkaistaan vielä tämän syksyn aikana.

– Moni tutkija on eri mieltä siitä, onko tiedeviestintä olennainen osa tutkimustyötä. Koetaan, että tiedeviestintä vie aikaa ja energiaa siitä, mikä on tutkimustyössä oleellista ja keskeistä.

Henriikka Mustajoki nosti puheenvuorossaan esiin useita näkökulmia tiedeviestintään.

Tiede kuuluu kaikille

Mustajoki pohjasi esityksensä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tiedeviestinnän suosituksiin. Suosituksissa lähdetään ajatuksesta, että tiede kuuluu kaikille.

– Ihmisillä tulee olla tasavertainen pääsy tutkitun tiedon äärelle. On myös reilua, että julkisilla varoilla tuotettu tieto on julkista ja kaikkien saatavilla, Mustajoki painotti.

Tutkitulla tiedolla on merkittävä rooli osaavan yhteiskunnan rakentamisessa, joten sen tulisi olla saatavilla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan myös käyttää päätöksenteossa.

– Tutkitun tiedon tulisi olla tasapuolisesti päättäjien käytössä kaikilla päätöksenteon tasoilla ja kirjoitettuna ymmärrettävällä kielelle. Tämä on tutkijoiden tehtävä.

Mustajoki peräänkuulutti myös tutkijayhteisön vastuuta osallistua tieteestä ja tutkimuksesta käytävään keskusteluun. Suhde tietoon on nyky-yhteiskunnissa muuttunut nopeasti, ja ero tutkitun tiedon, kokemustiedon ja mielipiteiden välillä on hämärtymässä.

– Tutkijoiden on osallistuttava yhteisönä keskusteluun tutkitun tiedon luonteesta.

Puheenvuoronsa lopuksi Mustajoki herätteli pohtimaan, saako tiede olla viihdyttävää ja heikentääkö viihteellisyys tieteellistä uskottavuutta.

– Ei kai tylsyys ole tieteelle jonkinlainen itseisarvo? Eikö tieteen pitäisi olla kiinnostavaa ja sellaista, että ihmiset haluavat tutustua siihen? Kun tehdään tieteellistä viihdettä, on tutkijoidenkin pakko löytää tutkimuksensa ydinviesti, ja se saattaa olla heillekin kiinnostava prosessi.

Yliopistot tarvitsevat työrauhaa

Hyvä elämä ja sen turvaaminen myös tuleville sukupolville ovat yliopistojen vaikuttavuuden ydintä 2020-luvulla, totesi Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen Tutkimuspalvelupäivien puheenvuorossaan.

Lea Ryynänen-Karjalaisen mukaan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa yliopistojen haasteena on löytää vakauden ja ketteryyden tasapaino.

Ryynänen-Karjalaisen mukaan yliopiston on oltava yhteiskunnassa se taho, joka ei huoju, eikä heilu. Tätä on rakennettava ja vahvistettava yhdessä ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

– Meidän tulee kuunnella toisiamme, lisätä omaa ymmärrystämme ja hakea yhdessä ratkaisuja tavoitteisiin päästäksemme.

Jotta yliopistot ja muut tiedeyhteisön toimijat voivat hoitaa niille kuuluvia tehtäviä tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja pitkäjänteisesti, ne tarvitsevat työrauhaa.

– Yliopisto ei ole kvartaalitaloudessa elävä tehotuotantokone, joka voi suoltaa hetkessä vastauksia päätöksentekijöiden tunnistamiin ongelmiin tai joka vastaa elinkeinoelämän menestyksestä. Yliopiston olemassaolon ydin on sivistys. Sen tulee säilyttää ja kehittää sille kuuluvaa paikkaa yhteiskunnan herättelijänä, kyseenalastajana ja luotettavan osaamisen ja tiedon tuottajana, Ryynänen-Karjalainen painotti.

Vuoden 2019 Tutkimuspalvelupäiville osallistui lähes 300 asiantuntijaa eri korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Ensimmäisen päivän aikana keskityttiin tutkimuksen innovaatioihin ja vaikuttavuuteen, toisena päivänä pohdittiin vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta.