Takaisin

Terveys on hyvän työkyvyn perusta työttömyyden aikana

Väitös hoitotieteen alalta

Väittelijä: TtM Marja Hult

Aika ja paikka: 4.10.2019 klo 12, Canthia, CA100, Kuopion kampus

Työttömät, jotka kokevat terveydentilansa hyväksi, kokevat yleensä myös työkykynsä hyväksi, osoitti terveystieteiden maisteri Marja Hultin väitöstutkimus. Liikunnan harrastamisella oli yhteys hyvään työkykyyn työttömillä.

Hult tarkasteli väitöstutkimuksessaan laajasti yksilöllisten, sosiaalisten ja työhön liittyvien tekijöiden yhteyttä työttömien työkykyyn väestötasolla. Tutkimus tuotti uutta tietoa työttömien työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä ja osoitti, että työttömien terveyttä ja työkykyä voidaan edistää useiden tekijöiden kautta.

Työttömien terveys ja työkyky ovat heikompia kuin työssä käyvien. Työttömyyden ja huonon terveyden välistä suhdetta on selitetty kahdella tavalla. On havaittu, että työttömäksi joutuvat useammin ne henkilöt, joilla on terveysongelmia ja näiden henkilöiden on vaikeampi työllistyä uudelleen. Toisaalta on vahvaa näyttöä myös työttömyyden terveyttä ja hyvinvointia heikentävästä vaikutuksesta.

Hultin tutkimuksen tulokset osoittavat, että ne työikäiset työssä käyvät ja työttömät, jotka kokevat terveydentilansa hyväksi, kokevat myös työkykynsä hyväksi. Ne, joiden työkyky oli hyvä, olivat useammin työssä käyviä kuin työttömiä. Merkittävää tuloksissa oli, että terveydentilalla ei ollut suoraa yhteyttä työllisyystilanteeseen.

Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan työkykyä suojaavia tekijöitä, sillä jonkin verran tietoa työkykyä heikentävistä tekijöistä on jo olemassa. Suojaavia tekijöitä olivat terveyden lisäksi muun muassa liikunta, sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki sekä merkityksellisyyden kokeminen. Nämä suojaavat ja mahdollisesti työkykyä edistävät tekijät saattavat muodostua tärkeiksi voimavaroiksi, joiden avulla työttömät henkilöt selviytyvät paremmin työttömyyden aiheuttamasta stressistä.

Tulosten mukaan aktiivinen ja reipas liikunnan harrastaminen oli yllättäen ainoa elintapatekijä, joka oli yhteydessä hyvään työkykyyn työttömien osallistujien keskuudessa. Liikunnan ja työkyvyn yhteys on aiemmin havaittu työssä käyvien parissa tehdyissä tutkimuksissa ja nyt yhteys vahvistettiin myös työttömillä henkilöillä. Työttömien liikuntaharrastuksen tukeminen olisi tärkeää, sillä liikunnan kautta on mahdollisuus lisätä sosiaalista verkostoitumista, saada tukea ja lisäksi liikunta voi lisätä merkityksellisyyden kokemuksia. Sosiaalinen verkosto voi jo itsessään lisätä merkityksellisyyttä, mutta etenkin tarjota tukea ja mahdollisuuksia työllistymiseen tai muuhun mielekkääseen toimintaan.

Hyvään työkykyyn yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Alueellisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen väestötason aineistojen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös terveysinterventioiden vaikutusta työttömien työnhakijoiden työllistymiseen systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Meta-analyysin tulokset osoittivat, että ryhmämuotoiset kognitiiviseen ja työnhakuvalmennukseen sekä vertaistukeen perustuvat interventiot lisäsivät työn saaneiden määrää verrattuna kontrolliryhmään. Yksilötason terveyden edistämisen interventiot eivät taas lisänneet työnsaantia. Korkeatasoisia interventiotutkimuksia tarvitaan vaikuttavien työttömien hyvinvointia, työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien kehittämiseksi.

Terveystieteiden maisteri Marja Hultin hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Work ability and health of unemployed persons. Focusing on promoting factors tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Terhi Saaranen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                     

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17541?encoding=UTF-8