Takaisin

Sydänkuvantaminen apuna aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä: LL, DI Miika Korhonen

Aika ja paikka: 27.10.2017 klo 12, Mediteknia, MD100, Kuopion kampus

Aivoinfarktiin johtavan verihyytymän syntymistä saattaa edesauttaa sydämen vasemman eteiskorvakkeen yksilokeroinen muoto, joka johtaa hidastuneeseen verenvirtaukseen. Näin todetaan lääketieteen lisensiaatti, diplomi-insinööri Miika Korhosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan mukaan myös potilaiden erilaiset taustatekijät, kuten sukupuoli, ylipaino ja diabetes, vaikuttavat eteiskorvakevirtaukseen.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi suurimmista kuolemaan johtavista syistä maailmanlaajuisesti. Suomessa sairastuu vuosittain lähes 25 000 potilasta aivoverenkiertohäiriöön, ja se johtaa jopa joka viidennellä kuolemaan vuoden sisällä. Vain noin neljäsosa potilaista toipuu kohtausta edeltäneeseen tilaan ja loput tarvitsevat aktiivista kuntoutusta vielä vuosia akuutin tilanteen jälkeen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi sairaus tulee myös yhteiskunnallisesti kalliiksi.

Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä johtuu verihyytymän aiheuttamasta aivovaltimotukoksesta, joka johtaa tilanteen pitkittyessä aivoinfarktiin. Verihyytymä on usein peräisin sydämen vasemmasta eteiskorvakkeesta, missä eri sydänsairauksista johtuva hidastunut veren virtaus altistaa veren hyytymiselle. Ajan saatossa hyytymä voi irtautua ja ajautua normaalin verenvirtauksen mukana aivovaltimoihin. Osalla potilaista tukostila on väliaikainen: tukos liukenee itsestään ja oireet kestävät tyypillisesti alle tunnin. Tällöin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli niin sanotusta TIA-kohtauksesta. Koska merkittävälle osalle TIA-kohtaukseen ja varsinaiseen aivoinfarktiin sairastuneista potilaista kehittyy muutaman viikon sisällä uusi tukos, on hyytymän lähteen tunnistaminen olennainen osa niin aivoinfarktin ennaltaehkäisyä kuin jatkohoitoakin. Tämä taustatieto vaikuttaa sekä lääkinnälliseen hoitolinjaan että mahdollisiin toimenpiteisiin.

Korhosen väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin yli 900 henkilön vasemman eteiskorvakkeen ominaisuuksia terveillä verrokkihenkilöillä ja akuutista, sydänperäisestä aivoinfarktista kärsivillä potilailla, joilla ei todettu merkittäviä rytmihäiriöitä. Tulosten mukaan eteiskorvakkeen muoto ja koko poikkesivat terveiden ja sydänperäisten aivoinfarktipotilaiden välillä. Eteiskorvakkeen ominaisuuksista yksilokeroisuus saattaa altistaa verihyytymien muodostumiselle hidastamalla veren virtausta. Lisäksi terveiden henkilöiden kohdalla naissukupuoli, diabetes ja ylipaino olivat yhteydessä hidastuneeseen virtaukseen. Miehillä ja ylipainoisilla eteiskorvake oli keskimäärin monilokeroisempi, ikääntymisen taas todettiin pidentävän eteiskorvaketta. Tutkimusaineisto koostui vuosien 2005–2015 aikana kerätyistä tietokonetomografiakuvista ja oli osa Kuopion yliopistollisen sairaalan EmbodeteCT-hanketta.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja Left Atrial Appendage: CT-based Classification in Stroke Patients and Healthy Controls tarjoaa työkaluja sydänperäiseen aivoinfarktiin altistavien tekijöiden tunnistamiseen niin eteiskorvakkeen rakenteen kuin potilaiden taustasairauksien osalta, vaikka niiden soveltaminen kliinisessä työssä vaatii vielä lisää tutkimuksia. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Vanninen Itä-Suomen yliopistosta.

Miika Korhonen on syntynyt vuonna 1979 Helsingissä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1998 Tapiolan lukiossa, diplomi-insinööritutkinnon vuonna 2004 Teknillisessä korkeakoulussa ja lääketieteen lisensiaatintutkinnon vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa. Hän erikoistuu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kliiniseen radiologiaan.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11957?encoding=UTF-8