Takaisin

Suomen ja Venäjän välinen rajavesiyhteistyö arvioitiin Maailmanpankin raportissa yhdeksi maailman parhaista

Suomen ja Venäjän rajavesistöyhteistyö on arvioitu yhdeksi maailman parhaimmin toimivista. Keväällä julkaistun tutkimusraportin mukaan menestys perustuu neljään tekijään, joita ovat vahvat instituutiot, luottamus ja epäpoliittisuus, hyötyjen tasapuolinen jakaminen sekä eri hallinnon tasojen ja yksityisen sektorin osallistuminen yhteistyöhön. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo järjestelmälle kuitenkin uuden haasteen. Maailmanpankin julkaiseman tutkimusraportin tekivät professori Antti Belinskij ja yliopistonlehtori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta sekä vanhempi yliopistonlehtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta.

– Suomen ja Venäjän rajavesiyhteistyö on menestystarina, joka soveltuu esimerkiksi myös muille maille, joilla on yhteisiä vesialueita, Belinskij toteaa.

Tutkimusraportissa tarkasteltiin Suomen ja Venäjän yhteistyötä Vuoksen vesistöalueella. Sen perusta on vuonna 1964 solmittu rajavesisopimus, jonka sisältämä korvausjärjestelmä on maailmanlaajuisesti harvinainen. Maailmanpoliittiset muutokset eivät ole vaikuttaneet sopimuksen sisältöön tai siihen perustuvaan yhteistyöhön, jossa on keskitytty asiakysymyksiin politikoinnin sijaan.

Sopimuksen täytäntöönpanossa suomalais-venäläisellä rajavesien käyttökomissiolla on merkittävä rooli. Komissiolla ei ole pysyvää sihteeristöä, vaan sen toiminta perustuu erilaisiin työryhmiin, joissa on edustajia eri hallinnon tasoilta. Työryhmissä on mukana myös yksityisen sektorin edustajia, mikä on mahdollistanut toimivan yhteistyön julkisen sektorin kanssa.

Keskeistä yhteistyössä on hyötyjen tasapuolinen jakaminen. Vuonna 1989 solmittu Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö mahdollistaa Vuoksen juoksutusten tasapainottamisen siten, että tulvista ja kuivuudesta aiheutuvia vahinkoja voidaan välttää niin Saimaalla kuin Venäjän puolella alajuoksulla. Juoksutuksia myös tarkastellaan Saimaan luonnollisen vedenpinnan tason mukaan, ei vesivoimalaitosten tuoton maksimoinnin näkökulmasta.

– Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä rakentuu laajemmalle tasapuolisen käytön periaatteelle, jossa paino on yhteisten hyötyjen maksimoinnissa ja vahinkojen minimoinnissa, pääpainon ollessa jälkimmäisessä, Belinskij sanoo.

Tulevaisuudessa vaihtelevien vesiolojen hallinta on Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä entistä tärkeämpää ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden vuoksi.

Maailmanpankin julkaisema tutkimus kytkeytyy läheisesti Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Winland-hankkeeseen, jossa tutkitaan Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta kansalliselta tasolta globaaleihin haasteisiin asti.

Raportti: Antti Belinskij, Marko Keskinen & Niko Soininen. Vuoksi Basin: Three-Stage Process of Coordinated Basin Development. (101–134). Promoting Development in Shared River Basins. Case Studies From International Experience. World Bank Group (2018). https://openknowledge.worldbank.org/bitstream/handle/10986/29449/W17105.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Lisätietoja:

Professori Antti Belinskij, puh. 046 920 9189, antti.belinskij(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Niko Soininen, puh. 050 437 6342, niko.soininen(at)uef.fi

Vanhempi yliopistonlehtori Marko Keskinen, puh. 050 407 5171, marko.keskinen(at)aalto.fi