Takaisin

Suomalainen varhaiskasvatus kiinnostaa Indonesiassa

Ryhmä indonesialaisia varhaiskasvatuksen asiantuntijoita vierailee parhaillaan Joensuussa. Vierailun takana on koulutusvientiyhtiö Finland University. Ryhmä tutustuu kolmen viikon aikana yliopistomme kasvatustieteisiin, erityisesti varhaiskasvatuksen sisältöihin.

– Suomella on erittäin hyvä maine koulutusmaana, joten halusimme tulla juuri tänne tutustumaan käytäntöihin, tiivisti Eriva Syamsiatin matkan taustoja.

20 hengen ryhmä koostuu pääasiassa yliopisto-opettajista ja lehtoreista, jotka kouluttavat Indonesiassa varhaiskasvatuksen opettajia ja asiantuntijoita.  

– Osa osallistujista on koulutukseltaan tohtoreita, mutta suurin osa maistereita. Jo nyt viikon vierailun jälkeen osa maistereista on niin innostunut näkemästään, että he suunnittelevat hakevansa UEFin tarjoamaan kansainväliseen kasvatustieteiden tohtoriohjelmaan, kertoo vierailusta vastannut kasvatustieteen professori Ritva Kantelinen.

Vierailun käytännön toteutuksesta vastaavat filosofisen tiedekunnan tutkijat ja opettajat soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastosta sekä kasvatustieteiden ja psykologian osastosta.

Ryhmä tutustuu vierailunsa aikana muutamaan päiväkotiin. Tiistaina oli vuorossa Linnunlahden päiväkoti. Kantelisen mukaan juuri tutustumiskäynnit varhaiskasvatuksen aitoihin toimintaympäristöihin ovat vierailijoille arvokkainta antia.

– Näin ryhmä näkee konkreettisesti sen, miten päivähoito ja sitä ohjaava varhaiskasvatussuunnitelma toimivat meillä käytännössä.


Indonesialaisten ryhmä tutustui Linnunlahden päiväkodin esikoululaisten ryhmään ja haastatteli samalla varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita heidän harjoittelustaan päiväkodissa.

Euis Kurniati kertoo olevansa tyytyväinen vierailuun jo tässä vaiheessa.

– On hienoa, että vierailu on räätälöity nimenomaan meille. Vertailemme maidemme käytäntöjä ja haluamme viedä hyviä kokemuksia täältä Indonesiaan. Moni asia tehdään meillä samalla tavalla, mutta eroavaisuuksiakin löytyy.

Suurimpana erona vierailijat mainitsevat ryhmäkoot. Indonesiassa 20–30 lapsen ryhmästä vastaa kaksi opettajaa. Suomessa ryhmät ovat pääosin hieman pienempiä, ja lapsista huolehtii määrätty määrä opettajia riippuen ryhmän lapsien ikähaitarista.

– Minua kiinnostaa myös se, miten Suomessa huomioidaan lapset yksilöinä. Haluan nähdä, miten opettajat pystyvät kannustamaan täällä etenkin erityislapsia. Indonesiassa sellaiseen ei ole aikaa suurten ryhmäkokojen takia, kertoo Kartika Rinakit.

Vierailijoita kiinnostivat myös muun muassa esikoulukäytäntö, päivähoidon kustannukset, alan naisvaltaisuus sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden harjoittelukäytäntö.

– Toivon mukaan saamme näistä eväitä oman maamme varhaiskasvatussuunnitelman uudistamiseen.