Takaisin

Sisäilman toksisuustestaus vastatuulessa

Väitös ympäristöterveyden alalta
Väittelijä: FM Jenni Tirkkonen
Aika ja paikka: 19.12.2018 klo 12, SN200, Snellmania, Kuopion kampus

Filosofian maisteri Jenni Tirkkosen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että sisäilman hiukkasten toksisuutta mittaamalla ei pystytä tunnistamaan kosteusvaurioituneita kouluja.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hiiren immuunisolujen vasteita mittaamalla voidaan tutkia yhteyksiä hiukkasten koostumuksen ja käynnistyvien mekanismien välillä, mutta menetelmä ei sovellu sellaisenaan sisäilmaongelmien selvittämiseen. Tulokset viittaavat siihen, että sisäilman hiukkaset voivat käynnistää tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin ja solukuolemaan liittyviä reaktioita, mutta kosteusvaurion lisäksi muun muassa maantieteellinen sijainti, vuodenaika ja mahdolliset muut tekijät vaikuttavat voimakkaasti sisäilmasta kerätyn hiukkasnäytteen toksisuuteen.

Kosteus- ja homevauriot ovat yksi yleisimmistä syistä huonoon sisäilman laatuun, ja ihmisten altistumiseen vaurioituneissa rakennuksissa tiedetään liittyvän terveyshaittoja, kuten esimerkiksi lisääntyneet hengitystieoireet, -infektiot ja astma. Tämä on erityisen suuri ongelma julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, joissa henkilökunta ja oppilaat viettävät suuren osan päivästään. Kosteus- ja homevaurioiden syyt, laajuus ja vakavuus, samoin kuin niihin liittyvät terveyshaitat vaihtelevat suuresti, mikä vaikeuttaa rakennusten korjaustarpeen arviointia. Korjauskohteita on enemmän kuin varoja niiden korjaamiseen, joten korjaushankkeita joudutaan priorisoimaan arvioidun vakavuuden perusteella. Kosteusvaurion vakavuuden arviointiin ei ole kuitenkaan käytössä kuin epäsuoria menetelmiä, ja erityisesti on puutetta keinoista, joiden avulla voitaisiin luotettavasti arvioida vaurion aiheuttamaa riskiä terveydelle.

Tämän puutteen korjaamiseksi on tärkeää kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään sisäympäristönäytteiden toksikologisten ominaisuuksien määrittämistä. Toksisuustestin avulla kosteusvauriorakennusten korjauksia voitaisiin priorisoida ja siten ehkäistä terveysongelmien syntyä jo ennakkoon. Tirkkosen väitöskirjatutkimuksen kokonaistavoite oli kehittää käytännön työkaluksi soveltuva sisäilman toksisuuden testaamismenetelmä, jonka avulla voitaisiin tunnistaa terveyshaittoja aiheuttava rakennus.

Tutkimuksessa toksisuuskokeita varten kerättiin erilaisia hiukkasnäytteitä sekä aktiivisilla että passiivisilla menetelmillä, ja mitattiin niiden aiheuttamia immunotoksikologisia vasteita hiiren makrofageissa. Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä kolmesta eri maasta kerätyistä hiukkasnäytteistä tehtiin myös laaja mikrobiologinen karakterisointi, jota hyödynnettiin näytteiden aiheuttamien vasteiden aiheuttajien selvittämisessä. Kolmannessa osatyössä vertailtiin neljää hiukkasten keräysmenetelmää ja niiden soveltuvuutta toksisuustestin tarpeisiin ja valittiin lupaavin menetelmä testattavaksi tutkimuksen viimeisessä vaiheessa. Neljännessä osatyössä valitulla keräysmenetelmällä kerättiin hiukkasnäytteet kahdeksasta suomalaisesta koulusta, ja selvitettiin menetelmän kykyä erottaa kosteusvaurioituneita kouluja vertailukouluista näytteiden toksisuuden perusteella.

Tutkimus paljasti, että mikrobiologiset tekijät ja rakennuksen kosteusvaurio vaikuttavat sisäilman hiukkasnäytteen toksisiin ominaisuuksiin, mutta muiden vaikuttavien tekijöiden vuoksi menetelmä ei kykene tunnistamaan kosteusvaurioituneita kouluja tarpeeksi luotettavasti. Tulosten perusteella sisäilman toksisuutta mittaavien menetelmien kehittämistä tulisi jatkaa edelleen, jotta löytyisi toimiva ja luotettava tapa avuksi sisäilmaongelmien selvittämiseen. Tutkimus toi lisätietoa mahdollisista vaikutusmekanismeista, eri hiukkasten keräysmenetelmien soveltuvuudesta toksisuuskokeisiin, ja ohjaa jatkotutkimuksia selvittämään toksisuustestauksessa havaittuja ongelmia.

FM Jenni Tirkkosen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Toxicological Characterisation of Particulate Matter from Moisture-damaged Schools tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Heidi Salonen, Aalto yliopisto ja kustoksena professori Maija-Riitta Hirvonen, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15684?encoding=UTF-8