Takaisin

Simultaanivaikutusten analyysistä tarkempaa tietoa terveysindikaattorien ja taloudellisen kasvun yhteydestä

Väitös terveystaloustieteen alalta

Väittelijä: MSc Arshia Amiri

Aika ja paikka: 15.12. klo 12, Tt1037, Tietoteknia, Kuopion kampus

Väestön terveyden tilan, terveysmenojen ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen (BKTc) yhteydet ovat tärkeitä, kun arvioidaan eri maiden talouksien kehityksen tasoa ja kasvun näkymiä. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava MSc Arshia Amirin väitöstutkimus osoittaa, että eri terveysindikaattoreiden ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen kaksisuuntaisesta yhteydestä saadaan tarkempaa tietoa, kun analysoidaan myös niiden simultaanivaikutuksia.

Amiri analysoi väitöstutkimuksessaan kolmea teoriaa, joilla selitetään terveysindikaattoreiden ja taloudellisen kehityksen välistä yhteyttä. Näistä BKTc-johteinen teoria selittää väestön korkeampaa terveyden tilaa lisääntyneiden tulojen aikaansaamilla terveysmenojen kasvulla. Terveysjohteisessa BKTc-kasvun teoriassa talouden tuottavuus puolestaan nousee ihmisten terveyden paranemisen myötä. Kaksisuuntaisen teorian perusteella terveys ja bruttokansantuote asukasta kohti ovat toisistaan riippuvaisia ja vaikuttavat toisiinsa samanaikaisesti.

Kaksisuuntaista teoriaa on toistaiseksi tutkittu empiirisesti vähän. Amiri selvitti väitöstutkimuksessaan, miten eri terveysindikaattorien ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen tason kasvun mahdolliset kaksisuuntaiset vaikutukset toteutuvat viiveellä. Tarkastelussa käytetiin C.W.J. Grangerin (1969) muotoilemaa Grangerin ei-kausaalisuustestiä, joka testaa muuttujien viiveellistä ennustekykyä toistensa suhteen. Tutkimusaineistona käytettiin keskeisiä terveysmuuttujia eri maista ja eri ajanjaksoilta. Näitä olivat muun muassa terveysmenot, HIV/AIDS-kuolleisuus, lasten terveys ja ikääntyneemmän väestön eliniänodote.

Terveysinvestoinnit kaventavat köyhien ja rikkaiden maiden tuloeroja

Tutkimuksessa havaittiin, että terveysinvestointien vaikutukset kansantuloon ovat suuremmat maissa, joiden bruttokansantuote asukasta kohti on matala. Tämän perusteella terveysinvestoinneilla on merkitystä köyhien ja rikkaiden maiden tuloerojen kaventajana. Toisaalta HIV/AIDS-kuolemat laskivat bruttokansantuotetta asukasta kohti 44 Afrikan maassa vuosina 1970–2012. Talouskasvu kuitenkin lisää lasten terveyttä merkittävimmin köyhimmissä maissa. OECD maissa ikääntyneiden henkilöiden elinajan odotteen ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen välinen yhteys oli vuosina 1970–2012 pääsääntöisesti kaksisuuntainen. Vastoin odotuksia, ikääntyminen vaikutti bruttokansantuotteeseen asukasta kohti positiivisesti.

Kansalaisten terveyden tilalla ja terveysinvestoinneilla on keskeinen rooli talouden kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Maan taloudellinen kyky terveysinvestointeihin riippuu kuitenkin talouden resurssien riittävyydestä, talouden instituutioista ja niiden toimivuudesta. Varsinkin vähemmän kehittyneiden maiden kohdalla asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen vaikutus kansalaisten terveyden tilaan ja terveysmenoihin on keskeinen. Kun bruttokansantuote asukasta kohti on matala, edellytykset talouskasvulle ovat haasteelliset.

Väitöstutkimuksen keskeinen lähtökohta on, että terveyden, terveysmenojen ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen väliset kaksisuuntaiset potentiaaliset yhteydet ovat tärkeitä terveyspolitiikalle ja makrotaloudelliselle tutkimukselle. Tutkimuksessa keskityttiinkin makrotasolla eri maiden väestöjen terveydentilan mittareiden ja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen väliseen yhteyteen. Keskeinen tutkimuskysymys oli, mikä on terveysinvestointien ja BKTc-tason tai -kasvun kaksisuuntaisen ja positiiviseksi ennakoidun yhteyden koko eri maissa viime vuosikymmeninä.

MSc Arshia Amirin terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Bilateral Effects between Health Expenditures, Health Outcomes and Economic Growth: Evidences from Time Series and Panel Granger Non-causality Tests” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä toimii professori Sophien Massin (Universite d’Artois) sekä kustoksena professori Mika Linden Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12613?encoding=UTF-8