Takaisin

Saimaannorppa on herkkä häiriölle talvella

Lauri LiukkonenVäitös ympäristö- ja biotieteiden alalta
Väittelijä: FM Lauri Liukkonen
Aika ja paikka: 17.1.2020 klo 12, Carelia, C2, Joensuu kampus

Saimaannorppakanta on saavuttanut 400 yksilön rajan, mutta ilmastonmuutos ja ihmistoiminta uhkaavat yhä uhanalaista populaatiota. Filosofian maisteri Lauri Liukkosen väitöskirja tuo uutta tietoa saimaannorpan suojelubiologiasta. Tutkimuksessa selvitettiin norpan talviaikaista käyttäytymistä, rantarakentamisen vaikutuksia pesinnän onnistumiseen, sekä kehitettiin uusi, yksilöpohjainen liikkumismalli suojelutoimien kehittämisen tueksi.

Saimaannorpan elinpiiri on pieni jääpeitteeseen aikaan. Norpat liikkuvat jääpeitteeseen lisääntymisaikaan keskimäärin runsaan seitsemän neliökilometrin laajuisella alueella, mikä on yli kymmenen kertaa pienempi avovedenaikaiseen elinpiiriin verrattuna. Lisääntymisaikaisen suppean elinpiirin vuoksi pesien läheisyydessä olevat alueet ovat erityisen tärkeässä asemassa suojelun näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi norppien pesimistiheyttä. Pesälaskentoihin ja lähetinseurantatietoihin perustuen ilmenee, etteivät naaraiden lisääntymisaikaisten elinpiirien ydinalueet risteä toistensa kanssa. Tulos antaa viitteitä, että naaraat puolustavat arvokasta pesimisympäristöään. Tutkimus korostaa norpan talviaikaisten elinalueiden suojelun tärkeyttä.

Rantarakentaminen uhkaa pesinnän onnistumista. Noin kolmasosa Saimaa rannoista on norpan pesinnälle huonosti soveltuvaa aluetta rantarakentamisen vuoksi. Tutkimuksessa havaittiin, että rantarakennusten läheisyys sekä suuri rakennustiheys lisäävät pesäpoikaskuolleisuuden riskiä. Norppien pesintään huonoiten soveltuvat alueet sijaitsevat erityisesti suurien kaupunkien läheisyydessä. Ihmisten liikkuminen norppien pesimäalueilla lisääntymisaikaan häiritsee norppaemoa, joka voi häirinnästä johtuen joutua pakenemaan pesästä, mikä puolestaan johtaa emosta riippuvaisen kuutin selviytymismahdollisuuksien heikkenemiseen. Rantarakentamista tulisi ohjata jo valmiiksi tiheästi rakennetuille alueille ja rauhoittaa muut alueet norpan pesinnälle.

Saimaannorpan liikkumismalli luo uudenlaisia mahdollisuuksia suojelutoimien kehittämiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin. Mallin nykyisessä versiossa voidaan simuloida saimaannorppayksilön liikkeitä, mutta mallia edelleen kehittämällä voidaan tutkia eri suojeluskenaarioiden vaikutuksia saimaannorppakannan kehitykseen. Ennustettavuus edistää nopeaa reagointia kannansuojelun näkökulmasta.

FM Lauri Liukkosen ympäristö- ja biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Linking spatial ecology to conservation of the endangered Saimaa ringed seal (Uhanalaisen saimaannorpan liikkumisekologia ja sovellutukset suojeluun) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Nina Peuhkuri Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18500?encoding=UTF-8