Takaisin

Röntgen löytää piilevätkin hammasvaivat

Röntgen on hammaslääkärille korvaamaton apu esimerkiksi hankalasti havaittavien reikien ja tulehdusten löytämiseen. Erityisen tarkasti muutokset paljastaa kartiokeilatietokonetomografia, joka on hammaslääketieteellisistä röntgentutkimusmenetelmistä uusin ja nopeasti kehittyvin.

– Tavallinen panoraamaröntgenkuvaus ei välttämättä paljasta varsinkaan hampaan juuren kärjen ympärillä sijaitsevia tulehdusmuutoksia. Suun sisään asetettava kuvailmaisin on hieman luotettavampi. Näillä menetelmillä saadaan kuitenkin vain kaksiulotteista kuvaa, jossa pieni tulehdus saattaa jäädä piiloon anatomisten rakenteiden taakse, kertoo hammaslääketieteellisen radiologian professori Sisko Huumonen.

Kartiokeilatietokonetomografialla sen sijaan saadaan kuvauskohteesta hyvinkin tarkka kolmiulotteinen näkymä. – Sen aiheuttaman suuremman säderasituksen vuoksi sitä ei kuitenkaan käytetä ensisijaisena tutkimusmenetelmänä, vaan jos vaivan syy ei muilla menetelmillä löydy.

Huumonen on omassa tutkimustyössään selvittänyt muun muassa juuri sitä, miten hyvin hampaiston sairaudet havaitaan eri röntgenkuvaustekniikoilla. Hän pitää professuuriesitelmän röntgentutkimusten käytöstä hammaslääketieteellisessä diagnostiikassa 15. toukokuuta Kuopiossa. Luvassa on myös esimerkkejä siitä, miten tavallisimmat taudit, kuten karies, parodontiitti ja juuren kärjen ympäristön tulehdusmuutokset näkyvät röntgenkuvassa.

– Nämä ovat kaikki infektiosairauksia, jotka on tärkeää löytää ja hoitaa asianmukaisesti, Huumonen tähdentää.

Terveys 2000 -tutkimuksessa, jossa kerätyn hammasröntgenaineiston analyysiin Huumonen osallistui, lähes 30 prosentilla suomalaisista havaittiin hampaiden juurenkärjen tulehdusta. Aineistossa näkyi sekä hyviä juurihoitoja että epätäydellisiä juurihoitoja, joissa oli todennäköisemmin tulehdusmuutos juuren kärjen ympärillä.

Tulosten perusteella piilevää hoidon tarvetta siis on merkittävästi.

Huumonen on uransa aikana työskennellyt vuosien ajan opetus- ja tutkimustehtävissä Norjassa ja Ruotsissa. Göteborgin yliopistosta omaksumaansa ”Ruotsin mallia” hän on soveltanut omassakin opetuksessaan. – Opetuksen tasoon suhtauduttiin siellä valveutuneesti ja esimerkiksi suun sisäisellä kuvailmaisimella tehtyjen röntgenlöydösten tulkinta painottui radiologian opetuksessa paljon.

Nykyiseen tehtäväänsä Itä-Suomen yliopistoon Huumonen siirtyi viime kesänä Turun yliopistosta, ja tutkimuksessa limittyvät Turussa aloitetut ja uudet hankkeet. Kuopiolaisten hammaslääketieteen opiskelijoiden joukosta ovat jo löytyneet ensimmäiset radiologia-aiheisten syventävien opintojen tekijät ohjattaviksi.

– Radiologia on hyvä valinta, koska kaikki potilaita hoitavat hammaslääkärit tarvitsevat radiologiaa työssään, olipa kyse sitten karieksen ja parodontiumin hoidosta, juuri- tai oikomishoidoista, protetiikasta ja purentafysiologiasta tai kirurgiasta.

Professuuriesitelmät Kuopion kampuksella 15.5.2018

Sisko Huumonen

Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisen radiologian professori 1.8.2017–

S. 1962, Revonlahti

HLT 1999 ja hammaslääketieteellisen radiologian EHL 2001, Oulun yliopisto

Tärkeimmät tehtävät

  • Yliopistonlehtori, Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos 2010–2017
  • Apulaisprofessori, Tromssan yliopiston hammaslääketieteen laitos, Tromssa, Norja. 2016–2010
  • Ylihammaslääkäri, Specialisttandvården, Göteborg, Ruotsi 2002–2016
  • Hammaslääketieteellisen radiologian dosentti, Turku 2012