Takaisin

Risteytyminen uhkaa Koitajoen planktonsiian tulevaisuutta

Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan siikamuotojen välinen risteytyminen uhkaa arvokasta Koitajoen planktonsiikakantaa. Tutkimuksessa selvitettiin Koitajoen vesistöalueella elävän kahden siikamuodon ilmiasua ja perimää, sekä niissä tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta lähtien. Siikamuodoista toisella, eli niin sanotulla tuppisiialla on vähemmän ravinnonottoon osallistuvia siivilähampaita (alle 40 kpl) kuin toisella siikamuodolla eli planktonsiialla (yli 50 kpl). Harvasiivilähampaiset siiat käyttävät ravinnokseen pääasiassa suurempikokoisia pohjaeläimiä, kun taas tiheäsiivilähampaisten siikojen tärkein ravintokohde on eläinplankton.

Siikamuodot eroavat toisistaan myös kasvunopeuden ja kutuympäristön perusteella: tuppisiika on hidaskasvuinen ja järvikutuinen ja planktonsiika puolestaan nopeakasvuinen ja virtakutuinen. Tuppisiika kutee runsaslukuisena muun muassa Koitereessa ja planktonsiika pääasiassa Koitajoessa. Koitajoen planktonsiika on yksi harvoja Suomessa vielä luonnonvaraisena esiintyviä planktonsiikakantoja, ja se on myös erittäin tärkeä istutuskala Itä-Suomen alueella. Koitajoen planktonsiika on uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että Koitajoen vesistöalueelle ilmaantui 1980- ja 1990-luvuilla siivilähammaslukumäärältään välimuotoisia siikoja, joilla oli noin 40-50 siivilähammasta. Näitä siikoja esiintyy nykyäänkin alueen siikanäytteissä, ja niiden perimässä esiintyy piirteitä molemmista siikamuodoista, mikä osoittaa niiden olevan siikamuotojen eriasteisia risteymiä.

Risteytymisen pääasialliseksi syyksi epäillään ihmistoiminnan vaikutuksia, joista järvialueelle tehdyt siikaistutukset ja Koitereen vedenkorkeuden säännöstely ovat todennäköisesti tärkeimmät, koska ne vaikuttavat eri siikamuotojen esiintymiseen samoilla kutualueilla. Jatkossa tulisikin tarkasti harkita, kannattaako alueelle tehdä lainkaan siikaistutuksia.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Biological Journal of the Linnean Society -julkaisusarjassa.

Lisätietoja: Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, p. 050 596 1592, hannu.huuskonen@uef.fi

Huuskonen, H., Shikano, T., Mehtätalo, L., Kettunen, J., Eronen, R., Toiviainen, A. & Kekäläinen, J. 2017. Anthropogenic environmental changes induce introgression in sympatric whitefish ecotypes. Biological Journal of the Linnean Society (in press). DOI: 10.1093/biolinnean/blx010

https://academic.oup.com/biolinnean/article-abstract/doi/10.1093/biolinnean/blx010/3089658/Anthropogenic-environmental-changes-induce?redirectedFrom=fulltext