Takaisin

Psyykkisen hyvinvoinnin taustalla eri tekijöitä tytöillä ja pojilla

Terveyteen liittyvien tekijöiden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin on tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan erilainen 6–8-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin yhteydessä oli tytöillä heikko kestävyyskunto ja vanhempien alhainen koulutus, pojilla taas yöllinen kuorsaus, runsas ruutuaika sekä vanhempien päivittäinen tupakointi. Tulokset julkaistiin Journal of Paediatrics and Child Health -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin 412 iältään 6–8 vuotiaan lapsen aineistossa. Psyykkistä hyvinvointia, liikuntaa, ruutuaikaa ja unen laatua mitattiin vanhempien täyttämällä lomakkeella, kehon rasvapitoisuutta kaksienergiaisella röntgensädeabsorptiometrialla (DXA), unen kestoa syke- ja liikemittaukset yhdistävällä mittarilla ja ravitsemusta neljän päivän ruokapäiväkirjalla. Lisäksi vanhemmat ilmoittivat tupakointinsa, koulutuksensa ja tulonsa.

Tutkimuksessa havaittiin, että tytöillä, joilla oli heikko kestävyyskunto, oli nelinkertainen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riski. Vanhempien alhainen koulutustaso oli yhteydessä kaksinkertaiseen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riskiin. Pojilla puolestaan yöllinen kuorsaus oli yhteydessä nelinkertaiseen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riskiin. Pojilla, joilla oli vähintään kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä tai joiden vanhemmat tupakoivat päivittäin, oli kaksinkertainen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riski. Liikunta, kehon rasvapitoisuus, unen kesto, unen laatu tai ravitsemus eivät olleet yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin tytöillä tai pojilla.

Tulosten perusteella psyykkiseen hyvinvointiin yhteydessä olevat tekijät ovat erilaiset tytöillä ja pojilla, mikä tulisi ottaa huomioon lasten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävissä toimissa.  Lapsia on tärkeää kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan, kuorsaava lapsi on hyvä viedä lääkärille kuorsauksen syyn selvittämiseksi ja vanhempien tulisi välttää tupakointia. Vanhemmat voivat näin ollen vaikuttaa monin tavoin lastensa psyykkistä hyvinvointia määrääviin tekijöihin.

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus täyttää 10 vuotta – juhlaseminaari Kuopiossa 24.5.

Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, jonka alkumittauksiin osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus tuottaa uutta ja tieteellisesti arvokasta tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kuopiossa järjestetään 24.5.2018 kaikille avoin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Vanhemmilla on tilaisuus kuulla uusinta tietoa asiantuntijoilta. Lapsille on omaa liikunnallista puuhaa. Lue lisää: https://bit.ly/2jA1qS3

Lisätietoja tutkimuksesta:

Kliininen opettaja Tiina Ikävalko, 0503164117, tiina.ikavalko (a) uef.fi

Lisätietoja juhlaseminaarista:

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen johtaja, professori Timo Lakka, p.040 770 7329, timo.lakka (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Health‐related correlates of psychological well‐being among girls and boys 6–8 years of age: The Physical Activity and Nutrition in Children study. Tiina Ikävalko, Soili Lehto, Niina Lintu, Juuso Väistö, Aino‐Maija Eloranta, Eero A Haapala, Anu Vierola, Riitta Myllykangas, Henri Tuomilehto, Soren Brage, Riitta Pahkala, Matti Närhi, Timo A Lakka. Journal of Paediatrics and Child HealthVolume 54, Issue 5. https://doi.org/10.1111/jpc.13891