Takaisin

Psykososiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten terveyspalveluiden käyttöön

Väitös psykiatrian alalta

Väittelijä: LL, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Virve Kekkonen

Aika ja paikka: 20.5.2016 klo 12, Snellmania SN201, Kuopion kampus

Koulumenestys, psyykkinen oireilu ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten ja nuorten aikuisten perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön. Nuoret naiset käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet, osoitti lääketieteen lisensiaatti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Virve Kekkosen väitöstutkimus. Samantyyppiset tekijät vaikuttivat myös tutkimukseen osallistumiseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten ja nuorten aikuisten terveyspalveluiden käyttöä sekä tutkimusotokseen valikoitumista mahdollisesti selittäviä taustatekijöitä.

Kysely kuopiolaisnuorille

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin seurantakyselytutkimus toteutettiin kuopiolaisille 13–18-vuotialle yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille vuosina 2005 ja 2011. Terveyskäyntitiedot kerättiin kaupungin terveyskeskuksen sairauskertomusjärjestelmästä. Alkuvaiheen 4171 osallistujasta noin puolet antoi luvan seurantakyselyä varten, mutta vain 797 osallistui lopulta seurantaan. Näiden nuorten terveyskeskuskäynnit käytiin läpi vuoden ajalta ja päivystyskäynnit kuuden vuoden ajalta. Nuorten yksilöllisten taustatekijöiden ja terveyspalveluiden käyttötiheyden sekä tutkimukseen osallistumisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisten menetelmien avulla.

Tytöt pysyivät mukana tutkimuksessa poikia useammin

Toistuvat terveyspalvelukäynnit olivat yhteydessä naissukupuoleen, tyttöjen nuoruusiän mielenterveysoireisiin ja alkoholinkäyttöön sekä poikien fyysisiin oireisiin. Päivystyskäyntejä oli enemmän nuorilla naisilla ja niillä, joilla oli psykososiaalisia ongelmia. Nuorten miesten heikko koulumenestys ja mielenterveysongelmat sekä nuorten naisten teini-iän alkoholin haitallinen käyttö, nuoren aikuisiän syrjäytyminen koulu- ja työelämästä sekä sinkkuna eläminen lisäsivät päivystyskäyntejä. Toistuva terveyspalvelujen käyttö ei kuitenkaan kaikilla selittynyt tiedossa olevilla taustatekijöillä. Tällaista yksilöllistä terveyspalvelujen käyttötapaa havaittiin etenkin nuorilla naisilla.

Tutkimusotokseen valikoituivat useammin tytöt ja ne, joilla esiintyi ahdistus- ja masennusoireita. Sen sijaan ne nuoret, jotka olivat iältään vanhempia, joilla oli heikompi koulumenestys ja joilla ei ollut harrastuksia, osallistuivat harvemmin seurantavaiheen tutkimusotokseen.

Toistuvat terveyspalvelukäynnit antavat aihetta ongelmien seulontaan

Terveyshuolet yleistyvät nuoruusiän biologisen ja psykososiaalisen kehitysvaiheen aikana. Nuorten terveyspalveluiden käyttöä selittäviä yksilöllisiä taustatekijöitä on tutkittu melko vähän. Muissa tutkimuksissa toistuva terveyspalveluiden käyttö on ollut yhteydessä naissukupuoleen, mielenterveysongelmiin ja koulunkäyntivaikeuksiin. Tutkimusten ongelmana on usein ollut, ettei osallistujia enää tavoiteta seurannan aikana. Tutkimukseen osallistujien ja seurannasta tippuvien nuorten taustatekijöissä voi olla eroavaisuuksia. Tämänkaltaisen tutkimusotokseen liittyvän vääristymän mahdollisuudesta on joitakin selvityksiä, joiden mukaan etenkin pojat ja alemman sosioekonomisen aseman omaavien perheiden lapset ovat luopuneet herkemmin tutkimukseen osallistumisesta.

Toistuva terveyspalveluiden käyttö on jakautunut sukupuolen ja psykososiaalisten sekä sosioekonomisten taustatekijöiden suhteen. Todennäköisesti on myös olemassa terveyspalveluiden käyttötyyli, jota ei voida selittää tiedossa olevien taustatekijöiden avulla. Toistuvasti terveyskeskuksessa käyvien nuorten psykososiaalisia ongelmia tulisi seuloa. Lisäksi nuorille suunnattujen terveyspalveluiden saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota useilla eri palveluita tarjoavilla tahoilla. Tutkimusotokseen valikoituminen taustatekijöiden vuoksi voi aiheuttaa tilastollisen vääristymän. Ennen johtopäätösten tekemistä onkin tärkeää analysoida, miten hyvin tutkimusaineisto edustaa koko ikäryhmää.

Lääketieteen lisensiaatti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Virve Kekkosen väitöskirja Adolescents’ behaviour in health care services utilization and study response tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Eila Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Virve Kekkonen on syntynyt vuonna 1982 Pyhäselässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2001 Pyhäselän lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2007 ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2014 Itä-Suomen yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/9849?encoding=UTF-8