Takaisin

Psykologisella elämäntapaohjauksella oli myönteinen vaikutus syömiskäyttäytymiseen

Väitös ravitsemustieteen alalta

Väittelijä: TtM Elina Järvelä-Reijonen

Aika ja paikka: 17.1.2020 klo 12, Mediteknia MD100, Kuopion kampus

Stressi on yhteydessä epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen, jossa syöminen perustuu ennemmin tunteisiin tai ulkopäin tuleviin vihjeisiin kuin kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelemiseen. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuva psykologinen elämäntapaohjaus puolestaan vaikuttaa myönteisesti syömiskäyttäytymiseen, osoittaa terveystieteiden maisteri Elina Järvelä-Reijosen väitöstutkimus. Tutkimuksessa toteutettiin HOT-interventio työikäisille aikuisille, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta sekä ylipainoa tai lihavuutta.

Tutkimus osoitti, että koettu stressi oli yhteydessä epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen. Stressaantuneilla oli vähemmän esimerkiksi intuitiivista syömistä. Koettu stressi ei kuitenkaan vaikuttanut varsinaisesti ruokavalion laatuun. Unenaikaisella stressistä palautumisella sen sijaan oli yhteys parempaan ruokavalion laatuun. Palautumista mitattiin sykevälivaihtelun avulla.

HOT-interventiolla oli myönteinen vaikutus syömiskäyttäytymiseen: syöminen tunnesyiden ja ulkoisten syiden perusteella väheni, hyväksyntä erilaisia ruokia kohtaan lisääntyi ja terveyttä edistävä syöminen nähtiin enemmän omien arvojen ja tavoitteiden mukaisena. Ryhmäohjauksella oli laajemmat vaikutukset kuin omatoimisesti käytettävällä älypuhelinsovelluksella. Interventiolla ei kuitenkaan havaittu vaikutusta ruokavalion laatuun tai verinäytteestä määritettyihin fysiologisiin stressin tai matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin. – Niihin vaikuttaminen vaatinee HOT-intervention kohdentamista näihin, Järvelä-Reijonen toteaa.

Väitöskirja perustuu Eliksiirit-interventiotutkimukseen, johon osallistui 339 vapaaehtoista henkilöä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Helsingissä. Osallistujat olivat 27–61-vuotiaita ja heistä 84 prosenttia oli naisia. Satunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa osa tutkittavista sai 8 viikon ajan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaa elämäntapaohjausta joko psykologin ohjaamissa ryhmätapaamisissa tai itsenäisesti käytettävänä älypuhelinsovelluksena. Vertailuryhmä ei saanut ohjausta, vaan osallistui vain tutkimusmittauksiin. Mittaukset toteutettiin ennen ja jälkeen elämäntapaintervention sekä 26 viikon seuranta-ajan jälkeen.

Väitöstutkimus sitoo yhteen useita aiheita psykologian, fysiologian ja ravitsemustieteen aloilta. Ruokavaliotekijöiden lisäksi myös kroonisella stressillä on yhteys lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, jotka ovat useiden kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien taustalla. – Ruokavalion, syömiskäyttäytymisen, stressin ja siitä palautumisen tutkiminen työikäisillä on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja tukea heidän hyvinvointiaan ja viivyttää tai ehkäistä sairastumista kroonisiin kansantauteihin, Järvelä-Reijonen sanoo.

– Pysyvien elämäntapamuutosten esteenä voi usein olla ongelmallinen suhtautuminen omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.

HOT on Järvelä-Reijosen mukaan lupaava, mutta ravitsemustieteessä vielä vähän tutkittu menetelmä, jonka avulla henkilö voi työstää käyttäytymisen muutokseen, hyväksyntään, tietoiseen läsnäoloon ja omien arvojen mukaisiin tekoihin omistautumiseen liittyviä prosesseja. – Jatkossa olisi mielenkiintoista yhdistää HOT-interventio ravitsemusterapeutin antamaan ohjauksen ja tutkia sen vaikutuksia.

Eliksiirit-tutkimus toteutettiin Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen, VTT:n ja TTL:n yhteistyönä osana Tekes-rahoitteisen Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän SalWen Mielen ja kehon eliksiirit-ohjelmaa.

Terveystieteiden maisteri Elina Järvelä-Reijosen väitöskirja Stress, eating behavior, diet, and the effects of acceptance and commitment therapy among adults with psychological distress and overweight tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta.

Vastaväittäjä Hanna Konttinen pitää väitöstä edeltävänä päivänä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella vierailuluennon tunnesyömisestä ja lihavuudesta. Kaikille avoin luento Emotional eating and obesity: depression, sleep and genes kuullaan 16.1.2020 klo 15–16 Medistudia-rakennuksen luentosalissa MS301.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa            

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18464?encoding=UTF-8