Takaisin

Pienryhmien dynamiikkaa ohjaavat usein huomaamattomat moraalijärjestykset

Väitös sosiaalipsykologian alalta

Väittelijä Pasi Hirvonen

Väitösaika ja -paikka: 15.2. klo 12, MS301, Medistudia, Kuopion kampus

Usein huomaamattomat moraaliset odotukset ohjaavat pienryhmien toimintaa, havaitsi yhteiskuntatieteiden maisteri Pasi Hirvonen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämän pienryhmien dynamiikkaa kielellisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Se osoitti, että ryhmän jäsenten käsitykset keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista johtivat sen jäsenten keskinäiseen kielelliseen asemointiin, mikä vaikutti laajasti ryhmien toimintaan. Hirvonen kehitti tutkimuksessaan myös uusia tutkimusmenetelmällisiä lähestymistapoja pienryhmädynamiikan tutkimukseen.

Vuorovaikutuksen tarkastelu työyhteisöjen ryhmien ja tiimien yhteydessä on ajankohtainen vuorovaikutustutkimuksen kohde. Työelämän rakennemuutosten seurauksena hierarkkiset valtarakennelmat ovat murentuneet. Tämän vuoksi monet nykyorganisaatiot ovat tilanteessa, jossa ihmiset neuvottelevat valtaan ja kontrolliin liittyvistä asioista yhä enemmän keskenään. Erilaiset ryhmätilanteet ovat yksi keskeinen neuvottelufoorumi tämän kaltaisille prosesseille.

”Sä oot sanonu sen jo!”

Tutkimuksessa havaittiin, kuinka tutkittujen ryhmien jäsenten välinen asemointi edesauttoi ryhmien päätöksentekoa. Vuorovaikutuksen hienovarainen analyysi kuitenkin osoitti, että ryhmissä tapahtui paljon muutakin kuin suoraviivaista päätösten tekemistä. Ryhmien jäsenet neuvottelivat usein huomaamattomasti ryhmän toimintaan keskeisesti vaikuttavista asioista, kuten päätöksenteon etenemisestä, mitä kukin saa tehdä sekä kuinka ryhmän tulee toimia tulevaisuudessa.

Tutkimus myös osoitti, kuinka ryhmät neuvottelivat ja rakensivat jaettua käsitystä siitä, keitä he ryhmänä ovat. Usein tämänkaltaista kollektiivista identiteettiä rakennettiin nojautumalla laajempiin kulttuurisiin käsityksiin ja toimintamalleihin, kuten tulostehokkuuden ja toiminnan mittaamisen logiikkaan tai ryhmien perustehtävien toteuttamiseen organisaatioissa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työyhteisöjen ryhmissä esiintyviä vuorovaikutuskonflikteja, joissa ryhmän jäsenen toimintaa haastettiin tai jopa täysin evättiin. Tulokset osoittivat, ettei ryhmäkonflikteilla ollut aina negatiivisia seuraamuksia. Parhaimmillaan konfliktit johtivat uutta luovaan dialogiin, jossa syntyi ryhmän toiminnan kannalta uusia oivalluksia. Konfliktit johtivat ajoittain myös hajottavaan dialogiin. Tällöin joku ryhmän jäsenistä jopa vaiennettiin täysin toteamalla ”Sä oot sanonu sen jo!”. Löydösten mukaan uutta luovaa dialogia esiintyi ryhmissä hajottavaa dialogia enemmän.

Uusia tutkimuksellisia avauksia

Tutkimuksen aineisto koostui yhden sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen tiimin sekä kahden suomalaisen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation johtoryhmien videoiduista kokouksista. Tutkimuksessa sovellettiin niin sanotun positointiteorian peruskäsitteistöä pienryhmien vuorovaikutuksen ja dynamiikan analyysiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa liittyen niin teoreettisiin, metodologisiin kuin käytännöllisiin pienryhmätutkimuksen teemoihin. Positiointiteoriaa ei aikaisemmin ole sovellettu näin laajasti pienryhmätutkimuksen teemoihin, joten tutkimus on uusi avaus tärkeällä sosiaalipsykologian tutkimusalueella. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi tiimijohtamisessa konfliktien ratkaisuun ja rakentavan dialogin luomiseen pienryhmissä.

YTM Pasi Hirvosen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Positioning dynamics in small groups: A microcultural small group study in the context of meeting interactiontarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mary Mcvee Buffalon yliopistosta sekä kustoksena professori Vilma Hänninen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35827?encoding=UTF-8