Takaisin

Pienpuun korjuuta kehitetään ja tutkitaan kansainvälisen yhteishankkeen voimin

Suomessa on arvioiden mukaan noin miljoona hehtaaria ylitiheitä, pieniläpimittaisten puiden metsiköitä. Pieniläpimittaisen puuston järkevällä käsittelyllä voidaan ohjata runkopuun kasvua tuleviin tukkirunkoihin. Tämä tuo metsänomistajalle suuremman tilin ja ohjaa puun käyttöä pidempiaikaisiin tuotteisiin, mikä on osa ilmastoviisasta metsätaloutta. 

Käytäväharvennus on pieniläpimittaisen puuston käsittelyyn kehitetty korjuumenetelmä, joka tehostaa korjuuta, jäsentää metsäkoneenkuljettajan työtä ja parantaa ylitiheiden riukuvaiheisten metsiköiden korjuun nykyistä heikkoa kannattavuutta. Nuorten puustojen metsänhoidollisena tavoitteena on ensisijaisesti oikea-aikainen taimikonhoito ja taloudellista tulosta tuottava ensiharvennus, mutta aina ei käy näin. Käytäväharvennus voi olla osaratkaisu viivästyneiden kohteiden käsittelyyn. 

— Käytännön kokemuksia käytäväharvennuksesta ei vielä juuri ole, joten tarvitaan tutkittua tietoa, sanoo yliopistotutkija Jukka Malinen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.  

Malinen johtaa käytäväharvennustutkimuksen mittaus- ja analyysityötä kansainvälisen SMALLWOOD-hankkeen Suomen osatutkimuksessa. 

Uusien metsänkäsittelymenetelmien tutkimuksessa on tarpeen tutkia vaikutuksia monipuolisesti ja ulottaa tarkastelut myös liiketoimintamalleihin, korostaa hankkeen vastuututkija, professori Teppo Hujala

Käytäväharvennuksen ja valikoivan alaharvennuksen ajanmenekkiä, tuottavuutta, korjuun laatua, ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta ja hyväksyttävyyttä selvitettiin  Kontiolahden Romppalassa järjestetyssä hakkuukokeessa. Siinä oli mukana kaksi hakkuukonetta, yksi kuormatraktori kuormainvaa’alla, kaksi erilaista hakkuupäätä ja kaksi kuljettajaa. Ruotsin maatalousyliopisto SLU toimitti hakkuukokeeseen toisen hakkuukoneista, hakkuupäistä sekä kuljettajista. Hakkuukoejärjestely käsitti yhteensä 18 tutkimuskoealaa. Hakkuiden toteutukseen ja työn jälkeen tutustuttiin 31.10.2019 demotapahtumassa. 

Kolmevuotinen SMALLWOOD-hanke on käynnissä tammikuuhun 2022 saakka, ja sitä rahoittavat Suomessa Suomen Akatemian BioFuture 2025 -ohjelma sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hanke kuuluu kansainväliseen ForestValue-ERA-Net-ohjelmaan. Konsortiota koordinoi professori Tomas Nordfjell SLU:sta Uumajasta, ja Suomen lisäksi siihen osallistuu partnereita Sloveniasta ja Espanjasta.

Lisätietoja:

Professori Teppo Hujala, SMALLWOOD-hankkeen Suomen osion vastuututkija, teppo.hujala (a) uef.fi, p. 050 336 7457
Yliopistotutkija Jukka Malinen, SMALLWOOD-hankkeen Suomen testihakkuiden vastaava, jukka.malinen (a) uef.fi, p. 050 522 646

Käytäväharvennuksen tulos ilmasta tarkasteltuna. Kuva: Christian Höök

Kuvassa: Käytäväharvennuksen tulos ilmasta tarkasteltuna. Kuva: Christian Höök