Takaisin

Perttu Vartiainen oli vahva vaikuttaja ja innostava kollega

Itä-Suomen yliopiston entinen rehtori Perttu Vartiainen menehtyi vaikeaan sairauteen heinäkuun lopussa. Joensuun kampuksella 7.9. järjestetyssä muistohetkessä piirtyi kuva vahvasta maantieteen, aluepolitiikan ja yliopistokehityksen vaikuttajasta, joka oli samalla innostava tutkija ja kollega.

Perttu Vartiainen oli yksi pisimpään suomalaisissa yliopistoissa toimineista rehtoreista. Hänen kautensa Joensuun yliopiston ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston rehtorina ulottui vuodesta 1998 vuoteen 2014.

–  Pitkän ja monivaiheisen rehtoriuransa aikana Vartiainen saavutti erittäin arvostetun aseman suomalaisessa yliopistokentässä ja korkeakoulupolitiikassa, totesi rehtori Jukka Mönkkönen.

Mönkkönen korosti, että Vartiainen toimi visionäärisesti sekä rohkeasti Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistämiseksi Itä-Suomen yliopistoksi.

– Yhdessä joensuulaisten ja kuopiolaisten kollegojensa Vartiainen rakensi ennakkoluulottomasti yhden maamme suurimmista ja laadukkaimmista yliopistoista, jonka menestys säteilee hyvinvointia laajasti koko Suomeen nyt ja tulevaisuudessa.

Henkilökohtaisesti Vartiainen edusti Mönkköselle yliopistomaailman vanhempaa valtiomiestä.

– Vartiainen toimi minulle erinomaisena esimiehenä ja mentorina. Hänen kanssaan työskentely opetti paljon yliopistopolitiikasta, henkilöjohtamisesta ja strategisesta kehittämisestä.

Kuunteleva ja yhteistyökykyinen rehtori

Joensuun yliopiston entinen vararehtori, emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen työskenteli 11 vuotta Vartiaisen työparina Joensuun yliopiston johdossa. Hänen mukaansa Vartiaisen ura oli monella tapaa ainutlaatuinen niin tutkijana, professorina kuin rehtorina.

– Vartiainen oli kuunteleva ja yhteistyöhaluinen, määrätietoinen, tasapuolinen ja kaukokatseinen muutosjohtamiseen orientoitunut ja yliopistolaitoksen perin pohjin tunteva rehtori, eli henkilö jolla käsittääkseni oli parhaat edellytykset viedä Itä-Suomen yliopiston rakennustyö päämääräänsä.

Pohjolaisen mukaan Vartiaisen koulutuspohja maantieteilijänä sekä hänen aktiivinen aluepoliittinen toimintansa olivat ensiarvoisen hyödyllisiä myös yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Rehtorikaudellaan Vartiainen lisäksi edisti aktiivisesti yliopiston yhteyksiä muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä elinkeinoelämään.

Innostava ja uudistava tutkija

Professori Ari Lehtinen muisteli 35 vuoden mittaista yhteistä ajatusten vaihtoa maantieteestä pitkäaikaisen kollegansa kanssa.

– Tapasimme ensimmäisen kerran syksyllä 1982 Helsingissä pidetyssä kaupunkiseminaarissa.

Lehtisen mukaan Vartiainen oli inspiroiva tutkija ja kollega sekä pitkäaikainen ystävä, joka jätti muistojälkiä niin yhteisöntekijänä, isojen kokonaisuuksien jäsentäjänä kuin nopeana lukemansa ja kuulemansa omaksujana.

– Vartiainen muisti suvereenisti henkilöt ja heidän nimensä.

Emeritusprofessori Heikki Eskelinen muisteli Vartiaisen opiskeluvuosia, jotka etenivät ripeään tahtiin. Nuori tutkija nousi vauhdilla tieteenalaansa uudistavaksi tutkijaksi, joka toimi kannustavana esimerkkinä muille tieteentekijöille.

Kiireisten rehtorivuosien jälkeen Karjalan tutkimuslaitoksen kulmahuoneen ovi oli Eskelisen mukaan avoinna.

– Vartiainen palasi luontevasti takaisin tutkimuksen maailmaan.

Yliopistolla työskentelevien kollegojen lisäksi muistohetkessä puhuivat Joensuun entinen kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen sekä ympäristösuunnittelija Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Itä-Suomen yliopiston kuoro JOY esitti tilaisuudessa muun muassa Jean Sibeliuksen musiikkia. Hiljaiseen hetkeen johdatti professori Hannu Mustakallio.