Takaisin

Lihavuusleikkausten tuloksia voidaan parantaa

Väitös gastrokirurgian alalta

Väittelijä: LL Pirjo Käkelä

Aika ja paikka: 30.11.2018 klo 12, KYS Auditorio 2, Kuopion kampus

Lihavuusleikkaus johtaa sitä merkittävämpään painonlaskuun, mitä matalampi on potilaan painoindeksi ennen leikkausta, osoitti lääketieteen lisensiaatti Pirjo Käkelän väitöstutkimus. – Leikkaukseen tulevia pitää ehdottomasti kannustaa tiputtamaan painoa ennen leikkausta, että tulos olisi painonhallinnan suhteen vieläkin parempi jatkossa, Käkelä toteaa.

Tulokset osoittivat myös, että ohutsuolen pituus vaikuttaa seerumin triglyseridipitoisuuksiin ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Rasva-arvoihin voidaan siis vaikuttaa muokkaamalla leikkauksessa ohitettavan suolen mittaa.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että seerumin kasvissterolien taso on sappikivipotilailla matalampi kuin muilla riippumatta lihavuusleikkauksen jälkeisestä painonlaskusta, sappikivitaudin kestosta ja rasvamaksataudista. – Koska näillä tekijöillä ei ollut vaikutusta, sappikivipotilaiden matalampien kasvisterolitasojen taustalla on ilmeisesti peritty taipumus sterolien imeytymisessä ja sapen kuljetuksessa.                                  

Väitöskirja pohjautuu laajaan aineistoon, joka käsitti Kuopio Obesity Study- eli KOBS-tutkimuksessa vuosien 2005–2014 aikana kerätyn lähes 500 potilaan lihavuusleikkausaineiston sekä vuosien 1995–2008 aikana Mikkelin keskussairaalassa kerätyn lähes 1600 potilaan sappirakon poistoleikkausaineiston. Lihavuusleikkaukset suoritettiin mahalaukun ohitusleikkauksena.

Käkelän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihavuusleikkauksen vaikuttavuutta ennustavia tekijöitä ja sitä, mitkä potilasryhmät hyötyisivät leikkauksesta eniten. Tutkimuksessa tarkasteltiin, ennustavatko lihavuusleikkauksessa ohitettu ohutsuolen pituus ja geneettinen riskipisteytys painonlaskua. Lisäksi tutkittiin, lisäävätkö lihavuus ja liitännäissairaudet komplikaatioriskiä sappirakon poistoleikkauksen jälkeen ja vaikuttavatko seerumin kasvisterolipitoisuuksiin sappikivipotilailla painonlasku, sappikivitaudin kesto ja rasvamaksatauti.

Lihavuusleikkausten määrä ei vastaa tarvetta

Lihavuuskirurgia on erinomainen hoitovaihtoehto vakavasti lihaville potilaille. Kaikista Suomessa tehdyistä lihavuusleikkauksista noin 80 prosenttia on mahalaukun ohitusleikkauksia. Laskennallinen arvio lihavuusleikkauksen tarpeelle Suomessa on ainakin 3000 leikkausta vuodessa. Määrä on kuitenkin vakiintunut vain noin tuhanteen leikkaukseen vuodessa.

Sappikivet voivat alkaa oireilla lihavuusleikkauksen jälkeen

Sappikivivaivan yleistymisen länsimaissa on katsottu liittyvän lihavuuteen ja toisaalta nopeaan painonlaskuun, jota lihavuuskirurgia edesauttaa. Oireettomat sappikivet saattavat muuttua oireisiksi lihavuusleikkauksen jälkeen ja aiheuttaa potilaille sappirakkotulehduksen tai sappikivikohtauksia, jotka puolestaan saattavat johtaa sappirakon poistoon.

Ohutsuolen pituus vaikuttaa rasva-arvoihin

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella ohutsuolen pituus ei ennustanut painonlaskua lihavuusleikkauksen jälkeen. Sen sijaan ohutsuolen pituus vaikutti seerumin triglyseridipitoisuuksiin ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Käkelän mukaan tämä yhteys rasva-aineenvaihduntaan osoittaa, että koko ohutsuolen pituus kannattaisi mitata ohitusleikkauksen yhteydessä. Nykyisin niin ei rutiininomaisesti tehdä. – Muokkaamalla leikkauksessa ohitettavan suolen mittaa suhteessa potilaan koko suolen pituuteen voitaisiin lihavuusleikkauksista saada vielä paremmat tulokset liitännäissairauksien suhteen.

Sappirakon poistoleikkaus on lihaville turvallinen

Matalampi painoindeksi ennen leikkausta ennusti suurempaa leikkauksenjälkeistä painonlaskua. Lihavuus ja liitännäissairaudet eivät lisänneet komplikaatioriskiä sappirakon poistoleikkauksen jälkeen. Oireisessa sappikivitaudissa ne lisäsivät avoleikkauksen tarvetta suunnitellun tähystysleikkauksen sijaan. Sappirakon poistoleikkaus  todettiin kuitenkin turvalliseksi lihaville.

Seerumin kasvissterolien taso oli matalin sappikivipotilailla riippumatta lihavuusleikkauksen jälkeisestä painonlaskusta, sappikivitaudin kestosta ja rasvamaksataudista, mikä viittaa perittyihin muutoksiin steroli- ja sappihappoaineenvaihdunnassa.

Geneettisten tekijöiden on todettu vaikuttavan painon säätelyyn yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Geneettinen riskipisteytys ei kuitenkaan ennustanut painonlaskua lihavuusleikkauksen jälkeen.

Lääketieteen lisensiaatti Pirjo Käkelän väitöskirja Impact of obesity and Roux-en-Y gastric bypass on comorbidities with special emphasis on cholecystolithiasis and related lipid metabolism tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Esko Kemppainen ja väitöstilaisuuden valvojana professori Jussi Pihlajamäki.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15535?encoding=UTF-8