Takaisin

Lapsen kuorsauksen syyt kannattaa selvittää

Väitös hammaslääketieteen alalta

Väittelijä: HLL, EHL Tiina Ikävalko

Aika ja paikka: 14.10.2016 klo 12, Canthia CA102, Kuopion kampus

Lievätkin unenaikaiset hengityshäiriöt voivat heikentää lasten hyvinvointia. Häiriöt ovat kuitenkin ennakoitavissa, osoitti hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalkon väitöstutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä ja arvioitiin eri ammattiryhmien kykyä tunnistaa niitä. Lisäksi tutkittiin unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutusta lapsen psykologiseen hyvinvointiin sekä arvioitiin niiden mahdollisia ennusmerkkejä.

Unenaikaisilla hengityshäiriöillä tarkoitetaan oireiden kirjoa, joka alkaa lievimmästä oireesta kuorsauksesta ja päätyy vaikeimpaan oireeseen uniapneaan.  Lapsista ja nuorista 2-34 prosentilla esiintyy kuorsausta ja 0,1-13 prosentilla uniapneaa. Unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivillä lapsilla on moninaisia oireita, esimerkiksi käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, yliaktiivisuutta, päiväaikaista väsymystä, levotonta unta, painajaisia, yökastelua ja hampaiden narskuttelua. Tyypillisiä unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä ovat poikkeamat pään, kasvojen ja nielun alueen rakenteissa sekä ylipaino. Unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidolla pyritään vaikuttamaan näihin tekijöihin. Hoitamattomina häiriöt voivat heikentää lapsen psykologista hyvinvointia ja elämänlaatua, hidastaa kasvua ja lisätä metabolisen oireyhtymän ja samalla sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että 10 prosentilla kuopiolaisista koulunsa aloittavista lapsista esiintyy unenaikaisia hengityshäiriöitä. Lapsilla, joilla oli suurentuneet nielurisat, hampaiston ristipurenta ja kupera kasvoprofiili, oli suurentunut unenaikaisten hengityshäiriöiden riski. Kuperan kasvoprofiilin pystyi melko luotettavasti tunnistamaan oikomishoidon erikoishammaslääkäri, mutta se oli vaikeaa muille lasten kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Unenaikaiset hengityshäiriöt näyttivät olevan yhteydessä alentuneeseen psykologiseen hyvinvointiin pojilla. Tytöillä tätä yhteyttä ei havaittu. Unenaikaisten hengityshäiriöiden ilmaantumista kahden vuoden seuranta-aikana ennustivat poikkeavat kasvojen alueen rakenteet, suuhengitys, kehon suurentunut rasvapitoisuus ja miessukupuoli.

Tutkimus osoitti, että lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyy lapsilla haittoja, kuten alentunutta psykologista hyvinvointia. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, kun halutaan tunnistaa hyvissä ajoin ne lapset, joille unenaikaisia hengityshäiriöitä saattaa kehittyä ja joita kannattaa jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä hoitamaan moniammatillisessa hoitotiimissä. Näin voidaan mahdollisesti estää tilan paheneminen myöhemmällä iällä.

Väitöstutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä toteutetun Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen (Physical Activity and Nutrition in Children  Study, PANIC) aineistoon. Kyseessä on interventiotutkimus, jossa oli lähtötilanteessa tutkittavana 512 6-8-vuotiasta lasta ja 2 vuoden seurannan jälkeen 440 9-11-vuotiasta lasta.

Hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalkon väitöskirja Pediatric Sleep Disordered Breathing – Causes and Consequences (Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt – syyt ja seuraukset) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Timo Peltomäki Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Pahkala Itä-Suomen yliopistosta.

Tiina Ikävalko on syntynyt vuonna 1963 Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1982 Kilpisen lukiosta Jyväskylässä. Hän on valmistunut hammaslääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1988 ja oikomishoidon erikoishammaslääkäriksi Oulun yliopistosta vuonna 2007. Hän asuu nykyisin Suonenjoella.

Väittelijän painolaatuinen kuva on ladattavissa osoitteessa  https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10002?encoding=UTF-8