Takaisin

Kielitietoisuutta voi kehittää dialogisessa opetuksessa

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä: FM Eeva Raunela

Aika ja paikka: 14.12. klo 12, sali C2, Carelia-rakennus, Joensuun kampus

Lukio-opiskelijoiden kielitietoisuuden voi jakaa kolmelle eri tasolle: Alimmalla tasolla opiskelija ymmärtää kielen kommunikaation välineeksi, toisella tasolla kieli nähdään itseilmaisullisesta näkökulmasta. Ylimmällä kielitietoisuuden tasolla opiskelija kykenee kuvailemaan, millä tavalla kieli on osa hänen identiteettiään. Edellytys ylimmälle tasolle yltämiseen on opiskelijan kyky oppia havainnoimaan omia kielenkäyttötilanteitaan ja itseään kielenkäyttäjänä. Tämä selvisi FM Eeva Raunelan tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa Raunela tutki lukio-opiskelijoiden kielitietoisuuden kehittymistä.

Tutkimusaihe on ajankohtainen sekä suomen kielen asemasta käytävän keskustelun että lasten ja nuorten lukutaidon jyrkän heikkenemisen näkökulmasta. Kielitietoisuuden kehittyminen on olennainen osa ihmisen itsetietoisuuden kehittymistä. Jotta kielitietoisuus voisi laajentua sille tasolle, että ihminen näkee kielen yhteyden omaan identiteettiinsä, hän tarvitsee runsaasti omakohtaisia kielenkäyttökokemuksia ja tilaisuuksia keskustella kokemuksistaan. Laajaa kielitietoisuutta voi ajatella tarvittavan erityisesti kielipoliittisia päätöksiä tehdessä.

Tutkimus esittää suosituksen siitä, että dialogissa, ihmiskohtaamisen kautta, omista kokemuksista keskustelu auttaa opiskelijaa ymmärtämään itseään suhteessa toisiin ihmisiin ja maailman ilmiöihin. Tällä tavoin tutkimus voi kannustaa kaikkien aineiden opettajia pohtimaan ihmiskäsitystä, opiskelijalähtöisyyttä ja niiden suhdetta omaan opetukseensa.

Raunelan väitöksessä havainnoinnin oppimisen keskeisin menetelmä oli keskustelu. Sen sijaan, että Raunela olisi suunnitellut oppitunnit oppiaineen jaettavan sisältötiedon mukaan, hän suunnitteli opiskelijoille esitettävät kysymykset. Tämä mahdollisti koko lukio-opetuksen ajan kestävän dialogisen, ikäkausipedagogisen ja oppikirjattoman äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen. Tutkimusaineisto koostui oppituntikeskustelujen jälkeisistä opiskelijoiden kirjoittamista kieliaiheisista kirjoitelmista.

FM Eeva Raunelan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja "Opin oppimaan itseltäni" - Autoetnografinen toimintatutkimus kielitietoisuuden kehittymisestä sokraattista opetusmenetelmää hyödyntäen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimii KT, yliopistonlehtori Jan-Erik Mansikka Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15571?encoding=UTF-8