Takaisin

Hybridirakentaminen yhdistää materiaaleja kierrätettävällä tavalla

Puurakentamisen haasteena on kautta aikojen ollut se, kuinka eri rakenteiden väliset liitokset saadaan kestäviksi. Nykyään rakenteisiin voidaan laskea tietokoneella täsmälleen oikeanlaiset osat, ja koota niistä suuria, mutta kevyitä rakenteita.

Huhtikuun lopussa järjestetyn Karelia Symposiumin aiheina olivat rakentamisen ympäristövaikutusten vähentäminen, puun edut ja haasteet rakennusmateriaalina sekä hybridiratkaisujen ja digitalisaation mahdollisuudet rakentamisessa.

Päivän avaajana toiminut europarlamentaarikko Henna Virkkunen korosti puun roolia ilmastoviisaissa rakentamisen, logistiikan ja energiatuotannon ratkaisuissa.

–  Puu ei ole loppumaton materiaali, vaan sitä pitäisi käyttää kestävästi, muistutti puheenvuorossaan myös Junior Professor Christopher Robeller, Technical University of Kaiserslautern.

Robellerin mukaan yksi puurakentamisen haasteista kautta aikojen ovat olleet liitokset, joiden valmistukseen nykytekniikka avaa uusia mahdollisuuksia. Puurakentamisessa tarvitaan paljon osia, mutta yllättävää kyllä, massatuotannosta ollaan nyt siirtymässä yksilöllisempään tuotantoon. Tietokoneen avulla voidaan laskea täsmälleen, millaiset osat tarvitaan ja valmistaa ne niin ikään tietokoneohjatuilla työstökoneilla millin osien tarkkuuteen.

Robellerin esittelemässä rakentamistavassa tehdään elementtejä, joista kootaan käsin legomaisia, itsekantavia rakenteita. Niissä tarvitaan vain vähän ruuveja tai muita liitososia.

–  Tällaisessa rakentamisessa on tärkeää laskea täsmälliset paikat liitoksille.

 

Tutkimustyöllä voidaan vaikuttaa hybridirakentamiseen

Iltapäivän paneelikeskustelussa eri alojen asiantuntijat etsivät uusia vaihtoehtoja rakennusmateriaalien tuottajien välisen yhteistyön parantamiseksi. Keskustelun puheenjohtajana toimi Kimmo Järvinen Teknologiateollisuus ry:stä.

Hybridirakentamista pohdittiin muun muassa kierrättämisen kannalta.

–  Emme tiedä tarkkaan, mitä materiaaleja laitamme rakennuksiin, ja kuinka esimerkiksi niiden sisältämät kemikaalit reagoivat toisiinsa, sanoi ohjelmapäällikkö Petri Heino Ympäristöministeriöstä.

–  Kaikki perusmateriaalit voidaan kierrättää, mikä tekee hybridirakentamisesta tehokkaamman tavan rakentaa nyt ja tulevaisuudessa, lisäsi toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

–  Useimmat meistä pitävät puusta sisutuksessa. Sisustuslehdissä näkyy betoniakin, mutta sitä käytetään todellisuudessa vain vähän. Puu on myös tärkeää esimerkiksi eristysmateriaalina.

–  Kuitenkin rakennusten ilmanvaihto ja asumisterveys ovat niitä tärkeimpiä asioita, materiaalista riippumatta.

 

Sisäilman laadun tutkimukseen pitäisi panostaa enemmän

Puun käytön haasteita – ja toisaalta myös mahdollisuuksia – ovat EU:n jätelainsäädäntö, metsänsuojeluvaatimukset, tekniset asiat kuten paloturvallisuus, kosteudenhallinta ja energiatehokkuus, ilmastopolitiikka, biomassan muut käyttömahdollisuudet, ympäristötietoiset kuluttajat, kevytrakenteet sekä korjausrakentaminen.

Kaikkein merkittävin haaste löytyy kuitenkin rakennusalan asenteista. Puu- ja betoni-ihmisten yhteistyöhaluttomuus tai -kyvyttömyys haittaa parhaiden ratkaisujen kehittämistä. Myös puurakenteiden suunnittelun koulutus laahaa edelleen työmarkkinoiden tarpeiden perässä.

Panelistit näkivät korjausrakentamisen lisääntymisen hyvänä asiana puun kysynnälle. Lainsäädäntö etenee kuitenkin omaa tahtiaan, ja yhteistyössä näyttäisi ainakin seminaarissa tehdyn äänestyksen mukaan olevan vielä parannettavaa.

– Tutkimustyöllä voidaan vaikuttaa erilaisten rakennusmateriaalien parempaan yhteensovittamiseen. Muita ratkaisuja yhteistyötä parantamaan voisivat olla esimerkiksi rahoitukselliset kannustimet, kaupunkisuunnittelu ja aktiivisempi tiedonvaihto alan toimijoiden kesken.

Päivän puheenjohtajana toiminut professori Henrik Heräjärvi Itä-Suomen yliopistosta totesi päätössanoissaan Karelia Symposiumin toimineen sillanrakentajana rakennusmateriaalien tuottajien välisessä yhteistyössä.

–  Rakentamiseen ja rakennuksiin liittyvistä ongelmista pitää päästä eroon, ja ihmisille pitäisi pystyä tarjoamaan terveelliset ja turvalliset asumis- ja työskentelyolosuhteet, materiaalivalinnoista riippumatta.

– Tällä hetkellä panostukset esimerkiksi sisäilman laadun tutkimukseen ovat kovin vaatimattomia, suhteutettuna huonosta sisäilmasta aiheutuviin puolen miljardin euron vuotuisiin terveydenhoitokuluihin, Heräjärvi sanoi.

Itä-Suomen yliopisto ja Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen rahasto järjestivät Kuopiossa neljännen Karelia Symposiumin teemalla “Puurakentaminen: nopeammin, korkeammalle, kevyemmin”.

Teksti: Marianne Mustonen ja Henrik Heräjärvi