Takaisin

Elohopea voi kumota kalan terveyshyötyjä

Väitös ravitsemustieteen alalta

Väittelijä MHSc Behnam Tajik

Aika ja paikka: 7.2.2020 klo 12, Canthia CA100, Kuopion kampus

Runsas pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen saanti kalasta on suotuisasti yhteydessä sydämen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava Behnam Tajikin väitöstutkimus. Jotkut kalalajit sisältävät kuitenkin metyylielohopeaa, jonka saanti näyttää heikentävän näitä hyötyjä. Tulosten valossa kalaa kannattaa sydänterveyden vuoksi syödä, mutta valikoiden.

Sepelvaltimotauti on globaalisti ja myös Suomessa yksi tavallisimmista kuolinsyistä, vaikka taudin ilmaantuvuus on täällä vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. On arvioitu, että huomattava osa tautitapauksista voitaisiin ehkäistä sydänterveyttä suojaavalla ruokavaliolla, johon sisältyy muun muassa kalaa. Useimpien ravitsemussuositusten mukaan kala kuuluu terveelliseen ruokavalioon. Esimerkiksi pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kalan syömistä kahdesti viikossa.

Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että kalan syönnillä ja kalan sisältämien pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen, eikosapentaeenihapon (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA), saannilla on käänteinen yhteys sepelvaltimotautiriskiin. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, millaisten mekanismien kautta sydäntä suojaava vaikutus syntyy. Toisaalta jotkut kalalajit, erityisesti suuret petokalat kuten hauki, sisältävät myös metyylielohopeaa, jonka saannin on havaittu olevan yhteydessä korkeampaan sepelvaltimotaudin riskiin ja voivan vähentää pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen sydäntä suojaavaa vaikutusta.

Tajikin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin seerumin pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen ja hiusten elohopeapitoisuuden mahdollista yhteyttä sydämen sähköiseen toimintaan ja suorituskykyyn. Tutkimusaineistona oli 2199 iältään 42–60-vuotiasta itäsuomalaista miestä, jotka osallistuivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimukseen. Rasvahappojen saannista ja elohopea-altistuksesta kertovat seerumi- ja hiusnäytteet kerättiin osallistujilta tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Sydämen suorituskykyä mitattiin EKG:llä levossa ja rasituskokeen aikana.

Tulosten perusteella suuremmalla seerumin pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen pitoisuudella oli suotuisa yhteys sydämen repolarisaatioon, suorituskykyyn ja leposykkeeseen. Siihen liittyi myös pienempi sydämen hapenpuutteen riski rasituksessa. Korkea elohopeapitoisuus kuitenkin vaimensi näitä sydänterveydelle hyödyllisiä vaikutuksia.

Väitöstutkimuksen tulokset voivat osin selittää pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen ja kalan syönnin hyötyjä sydänterveydelle. – Näiden tulosten valossa kannattaa suosia rasvaista kalaa, jossa on paljon pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, mutta niukasti metyylielohopeaa.  Tällaisia kalalajeja ovat esimerkiksi lohi, kirjolohi, anjovis, makrilli, silakka ja muikku, Tajik toteaa.

Master of Health Sciences Behnam Tajikin väitöskirja Serum long-chain omega-3 polyunsaturated fatty acids, methylmercury and cardiac functions tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35784?encoding=UTF-8