Takaisin

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkijakonsortiolle suuri EU:n Horisontti 2020 -apuraha sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen

Euroopan unioni on myöntänyt 14,8 miljoonan euron tutkimusapurahan konsortiolle, jossa kehitetään uusia geeninsiirtotyökaluja. Konsortioon kuuluvat Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmän lisäksi professori Juha Hartikaisen tutkijaryhmä KYSin Sydänkeskuksesta sekä tutkijoita Edinburghin, Hannoverin, Kielin, Amsterdamin, Lontoon King’s Collegen yliopistoista ja Brysselin vapaasta yliopistosta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu neljä yritystä, mukaan lukien kuopiolainen Finvector Oy. Kuopiolaistutkijoiden osuus rahoituksesta on 2,5 miljoonaa euroa ja Finvector Oy:n osuus 1,6 miljoonaa euroa. Apurahojen hakuun osallistui vuonna 2018 yli sata tutkimuskonsortiota, joista apuraha myönnettiin alle kymmenelle prosentille. Tutkimushanke on viisivuotinen ja sen käytännön toteutus alkaa helmikuussa.

CardioReGenix-tutkimushankkeessa kehitetään uusia geeninsiirtotyökaluja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti saavuttaa hoitovaste sydänlihaksessa. Hankkeessa käytetään viruksista muokattuja geenikuljettimia, jotka vievät sydänlihakseen muun muassa RNA-molekyylejä. RNA-molekyylit tuottavat potilaan elimistöön ihmisen omia hyödyllisiä proteiineja, jotka säätelevät sydäntä korjaavien mekanismien toimintaa. RNA-molekyylejä voidaan myös muokata toimimaan useiden eri geenien säätelijöinä siten, että samanaikaisesti voidaan vaikuttaa useiden hyödyllisten kasvutekijöiden tuottoon sydänlihaksessa sen sijaan että käytettäisiin vain yksittäisiä kasvutekijöitä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään uutta oligonukleotiditeknologiaa ja nanopartikkeleita hoitovasteen aikaansaamiseksi.

Hanke tähtää seuraavan sukupolven geenihoitojen kehittämiseen siten, että yhdellä hoitokerralla esimerkiksi sepelvaltimoiden pallolaajennuksen yhteydessä saavutettaisiin entistä pidempikestoinen hoitovaikutus. Nykyisillä, kliinisessä testausvaiheessa olevilla adenoviruspohjaisilla geenilääkkeillä päästään noin kahden viikon mittaiseen hoitovaikutukseen, mutta nyt kehitteillä olevilla geenikuljettimilla hoitovaikutuksen kesto on usean kuukauden mittainen vain yhden lääkkeenantokerran jälkeen. Tällä olisi huomattava vaikutus hoitojen tehokkuutta ja toteuttamista ajatellen.

Geenikuljettimien testaamiseen on kehitetty entistä paremmat sydämen hapenpuutemallit, jotka sopivat hyvin ihmiselle tarkoitettujen hoitojen testaamiseen. Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutin ja koe-eläinkeskuksen kardiologiset tutkimustilat ovat koko maailman mittakaavassa huippuluokkaa. Uusi hiljattain käyttöönotettu angiografia- ja kerroskuvauslaitteisto on hankittu yliopistolle Finvector Oy:n lahjoitusvaroin. Keskeisessä asemassa on myös tiivis yhteistyö KYSin Sydänkeskuksen kanssa, jotta uudet hoitomuodot ovat mahdollisimman helposti sovellettavissa käyttöön potilaiden hoidossa.

Hankkeen erityispiirteenä on huomattava rahoitus tutkijavaihtoon, joka mahdollistaa muun muassa kuopiolaisten tutkijoiden pidempiaikaiset vierailut konsortion muihin laboratorioihin sekä huippuluokan analyysimenetelmien käytön yhteisiin sydän- ja verisuonitautien tutkimushankkeisiin.

Lisätietoja: Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, p. 0403552075