Takaisin

2.10. Äidit vastaavat kotien lääkekasvatuksesta

Väitös kotitaloustieteen alalta
Väittelijä: Johanna Hokkanen
Aika ja paikka: 2.10.2015 klo 12, Sampo sali (A118), Savonlinnan kampus

Äidit ovat erilaisia terveys- ja lääkekasvattajia, jotka huolehtivat lapsista heidän ollessaan kipeinä sekä antavat heille lääkkeet, osoitti kasvatustieteen maisteri Johanna Hokkasen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava kotitaloustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus.

Äidit jakaantuivat tutkimuksessa erilaisiin terveys- ja lääkekasvattajatyyppeihin. Suurin osa äideistä luotti lääkärin ammattitaitoon sairauksien hoidossa, mutta joissakin tapauksissa äidit luottivat lääkkeettömiin hoitomuotoihin ja itsehoitolääkkeisiin tai suhtautuivat lääkkeisiin muuten kriittisesti.  Tutkimuksessa oli mukana myös yksi äiti, joka kyseenalaisti länsimaisen lääketieteen.

Kotona lääkkeistä keskustellaan tarkoituksellisesti kun lapsella, perheen jäsenellä, sukulaisella tai tuttavalla on pitkäaikaissairaus, silloin kun ollaan sairaana ja lääkkeen ottotilanteissa.  Keskustelu koskee sairauksien ehkäisyä, rokotusten tarpeellisuutta, kotikonsteja sairauksien hoidossa, itsehoito- ja reseptilääkkeitä, tilanteita, joissa lääkkeitä voi käyttää, lääkkeiden annostusta, lääkkeiden vaikutuksia sekä lääkkeiden väärinkäyttöä. Lisäksi vanhemmat ja muut lähipiiriin kuuluvat ihmiset välittävät jopa tiedostamattaan malleja lääkkeiden käytöstä käyttämällä lääkkeitä itse. Koska kotia ei voi tutkia irrallaan ympäristöstään, lasten lääkekasvatukseen vaikuttavat myös esimerkiksi koulun terveystiedon opetus sekä terveydenhuollon antamat ohjeet.

Kaikissa kahdessatoista haastatellussa perheessä myös lapset tiesivät lääkkeiden säilytyspaikat. Missään perheessä lääkkeiden säilytyspaikat eivät olleet lukossa, vaikka kaappi olisikin ollut lukittava ja ovessa olisi ollut avain. Käytössä olevia lääkkeitä moni säilytti keittiön yläkaapissa.

Lääkekaappitutkimuksessa perheen lääkkeitä esiteltiin perhettä kohden 8–33 kappaletta. Jokaisen perheen jäsenen mainittiin käyttävän tai joskus käyttäneen jotakin lääkettä. Henkilön käytössä olevaksi tai käytössä olleeksi mainittiin 1–18 lääkettä. Nuorin lääkkeen käyttäjä oli 10 kuukauden ikäinen vauva ja iäkkäin lääkkeen käyttäjä 70-vuotias mies.

Hokkanen antaa tutkimuksen perusteella kolme suositusta. Hän toivoo ohjausta asianmukaiseen, pelottomaan ja uskomuksista vapaaseen lääkkeiden käyttöön, jota tarvitaan eri koulutustasoilla ja kotona. Lisäksi tutkimuksen perusteella on tarvetta valistusmateriaalille lääkkeiden oikeasta säilytyksestä. Hokkanen toivoo myös, että koulut huomioisivat kodin entistä tärkeämpänä oppimisympäristönä myös lääkekasvatuksessa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvailla kodin lääkekasvatusta ja lääkkeiden käyttöä vuorovaikutuksessa sosiokulttuuristen ympäristöjen (koulu, terveydenhuollon palvelut) kanssa. Hokkasen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena erään itäsuomalaisen peruskoulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen vuosien 2011−2013 aikana.


Kasvatustieteen maisteri Johanna Hokkasen kotitaloustieteen alan väitöskirja "Kotien lääkekasvatus" tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii terveyskasvatuksen professori ja dekaani Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/8706?encoding=UTF-8