Syrjäkylien nuoret ja kuntien hyvinvointipalvelut

Syrjäkylien nuoret ja kuntien hyvinvointipalvelut (SYRHY) (1.9.2015–31.10.2016) on osa Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä -tutkimushankejatkumoa, jossa on oltu kiinnostuneita syrjäisten asuinalueiden nuorten elämän eri puolista. SYRHY-hankkeen tavoitteena on analysoida kaukana kasvu- ja asutuskeskuksista elävien 14–17-vuotiaiden nuorten asemaa kunnallisten hyvinvointipalvelujen asiakkaina.

Hankkeessa tarkastellaan syrjäkylien nuorten asiakkuusoikeuksien toteutumista silloin, kun ne määritellään valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 velvoitusten mukaisesti – muun muassa oikeuksina lähellä sijaitsevaan laadukkaaseen koulutukseen, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin, liikenne- ja liikuntapalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hanke on ytimeltään syrjäkylänuorten arkisen hyvinvoinnin toteutumisen analyysia, mutta sen laajempi nuorisopoliittinen tarkasteluperspektiivi kiinnittyy alueellisen eriarvoisuuden kriittisiin kysymyksiin.

Tutkimushankkeen ensisijainen aineisto muodostuu 33 syrjäkylänuoren haastatteluista. Aineisto on koottu itäisestä Suomesta: Pohjois-Karjalasta, Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Kainuusta, painottuen Pohjois-Karjalaan. Syrjäseutu on tutkimushankkeessa määritelty taajamaksi tai kyläksi, josta on yleensä useita kymmeniä kilometrejä moniin nuorille suunnattuihin palveluihin. Usein tutkimuspaikkakuntia luonnehtivat myös niukat tai kokonaan puuttuvat julkisen liikenteen palvelut. Tutkimustuloksista kertova raportti julkaistaan syyskuussa 2016 Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa.

Hanketta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö, ja se toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Itä-Suomen yliopiston osalta vastaavana tutkijana toimii YTT Päivi Armila ja nuorempana tutkijana YTM Ville Pöysä.