Kasvatus, koulutus ja työ

Kasvatuksen, koulutuksen ja työn kulttuuriset, institutionaaliset ja poliittiset puitteet sekä yksilöiden ja ryhmien toimintamahdollisuudet on tutkimusala, jonka yhteiskunnallinen relevanssi on erittäin suuri. Sukupuoli, yhteiskuntaluokka, etnisyys ja alueelliset erot muotoilevat yksilöiden valintoja, toimijuutta, koulutusmahdollisuuksia sekä erojen ja hierarkioiden rakentumista. Samoin globalisaatio, migraatio, yksilöllistyminen ja yhteiskunnallisen ohjauksen muutos muokkaavat sekä yhteisyyttä että eroja.

Kasvatuksen tutkimus keskittyy kasvattamisen moraalisiin järjestyksiin, kotien ja kasvatusinstituutioiden suhteisiin sekä nuorison toiminnan kasvatuksellisiin muotoihin. Tutkimuksen lähtökohtana on huomioida nuoret kasvatuksen yhteistyökumppaneina ja aktiivisina oma-aloitteisina toimijoina yhteiskunnassa. Kohdealueita ovat lasten, nuorten ja perheiden elinolot, vanhemmuus, nuorten yhteiskunnallinen asema, lastensuojelu, koulun oppilashuolto, nuoriso- ja kansalaiskasvatus sekä nuorten itse oma-aloitteisesti kehittämät toimintamuodot yhteiskunnassa.

Koulutuksen tutkimus kohdistuu muutoksiin oppimisen, osaamisen ja sekä tiedollisten, taidollisten että moraalisten kvalifikaatioiden vaatimuksissa. Tarkastelu kohdistuu koulutuspolitiikkaan, eri koulutusinstituutioihin, järjestöihin ja koulutuksen ja työn uusiin suhteisiin. Analyysit kohdistuvat koulutuksessa tapahtuviin kulttuurisiin ja sosiaalisiin järjestyksiin, jotka aktivoivat sosiaalisten ryhmien, sukupuolten ja etnisten ryhmien eroja ja yhteisyyden mahdollisuuksia. Koulutusta tarkastellaan historiallisesti muuttuvana ilmiönä, joka sääntelee yksilöiden arkea ja elämänkulkuja mutta samalla mahdollistaa yksilöille emansipoivia tiloja.

Työn tutkimus paneutuu perinteisen tavaratuotannon lisäksi yhä enemmän palveluja, hoivaa ja innovaatioita tuottavaan toimintaan. Tarkastelut kohdistuvat työn uusiin muotoihin, työn ja koulutuksen muuttuviin suhteisiin, työurien pirstoutumiseen, sosiaaliseen eriarvoisuuteen, työhyvinvointiin ja -emootioihin sekä osallisuuteen työyhteisöissä. Uusi kansainvälinen työnjako, työn uudet muodot (erityisesti ns. immateriaalisen työn osuuden lisääntyminen) muuttavat ihmisten työtä ja toimeentuloa. Vapaan liikkuvuuden ideaali, feminisoituvat työmarkkinat ja töiden sisältö, perherakenteen muutos ja uudet hoivan muodot sekä vahvistavat että haurastuttavat sukupuolijärjestystä. Ikärakenteen muutos sekä julkisen palvelujärjestelmän uudet järjestelyt muuttavat sitä, millaista hoivaa ihmiset saavat, haluavat, antavat ja miten se organisoidaan. Laitoksella tutkitaan hoivaa sekä osana globaalia taloutta ja tuotantoa että sen paikallisia ja arkisia järjestelyjä niin hoivatyöntekijöiden kuin hoivattavien näkökulmasta.

Kasvatuksen, koulutuksen ja työn ja tutkimuksella on yhteiskuntatieteiden laitoksella tuloksekkaat perinteet tutkimushankkeissa, jatkotutkimuksessa ja julkaisutoiminnassa. Yhteistyösuhteet yliopiston sisällä filosofiseen tiedekuntaan ja Karjalan tutkimuslaitokseen, ja ulkopuolella kansallisiin järjestöihin sekä kansainvälisiin tutkijaverkostoihin ovat vakiintuneet ja tiiviit.