Kirkkohistoria

Elävää aate- ja kulttuurihistoriaa Bysantista nykypäivään

Kirkkohistoria on historiantutkimuksen menetelmin kristinuskoa tutkiva teologinen oppiaine. Tutkimuskohteena on kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja yksittäisten kristittyjen toiminta antiikin ajasta nykyaikaan. Kirkkohistoria tarkastelee teologista ajattelua, kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä jatkuvuuden että muutoksen näkökulmasta.

Ortodoksisen kirkkohistorian painoalueet

Ortodoksisen kirkkohistorian painoalueena Itä-Suomen yliopistossa on Bysantin (330–1453) ja sen jälkivaikutuksen historia Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Oppiaineessa on tutkittu myös EU-alueen ja entisen Itä-Euroopan alueen kirkko–valtio -suhteita ja uskonnonvapauskysymyksiä. Oppiaineen professori on erikoistunut juuri näihin kysymyksiin.

Ortodoksisen kirkkohistorian keskeisiä tutkimusalueita ovat Venäjän aatehistoria ja uskonnonfilosofia, Ortodoksisuuden historia Karjalassa ja Suomessa (erit. luostarilaitos- ja hagiografiatutkimus), Bysantin tutkimus ja sen jälkivaikutus Venäjän aatehistoriaan (erit. ns. ”pseudomorfoosin” aika). Myös yhdentyvän Euroopan kipupisteet Balkanilla (entisen Jugoslavian alueella) ja Ukrainassa ovat keskeisesti tutkimuksessa esillä.

Oppiaineella on laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Tutkimuspartnereista voidaan mainita EU-alueiden yliopistojen yhteinen tutkimusyksikkö European Consortium for Church and State Research (Milano) ja International Center for Law and Religion Studies (USA).

Jos olet kiinnostunut Bysantin historiasta tai kirkko–valtio -suhteista ja uskonnonvapauskysymyksistä, tämä on oikea oppiaine juuri Sinulle.

Perusopinnoista syventäviin

Kirkkohistorian perusopinnoissa opiskelija perehtyy yleisen kirkkohistorian eri aikakausiin. Keskeisten kehityslinjojen ohella painopiste on varhaiskirkon- ja keskiajan kirkkohistoriassa sekä ortodoksisuuden historiassa Karjalassa ja Suomessa.

Aineopinnoissa opiskelija oppii soveltamaan kirkkohistorian menetelmiä ja oppii tuntemaan ortodoksisen kirkkohistorian keskeisimpiä ilmiöitä.

Syventävissä opinnoissa opiskelija perehtyy laajemmin Bysantin ja sen jälkivaikutuksen historiaan, Venäjän ja Itä-Euroopan sekä Suomen kirkkohistorian ilmiöihin, aatteisiin ja murroskohtiin. Näistä opiskelija valitsee omakohtaisesti mieleisensä tutkimusalueen ja perehtyy tarkemmin yhteen laajaan tutkimuskysymykseen, josta hän valmistelee pro gradu -tutkielman.

Yhteystiedot

Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Hallinto- ja toimistohenkilöstö