Tekoälyä lääkekehitykseen

Tutkijaystävällinen tekoäly auttaa löytämään dataviidakosta olennaisen.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Raija Törrönen

Lääkekehityksen tehostamiseen kaivataan uusia keinoja. Sellaisia on luvassa yliopistotutkija Jussi Paanasen hankkeesta, jossa laitetaan tekoäly käymään läpi olemassa olevia data-aineistoja.

– Uusia innovatiivisia lääkkeitä ei nykyisin juurikaan keksitä, ja uuden lääkkeen tuominen markkinoille maksaa keskimäärin 2,2 miljardia euroa. Toisaalta maailmalla on laajoja avoimia data-aineistoja, joiden tuottaminen on maksanut satoja miljardeja euroja, ja joita kuitenkin voi hyödyntää maksutta tutkimuskäyttöön. Niistä voidaan löytää uusia lääkeainekohteita sekä yksilöllisen hoidon suunnitteluun ja seurantaan kaivattuja merkkiaineita.

Avoimien datalähteiden hyödyntäminen on arkipäivää biolääketieteen tutkimuksessa, jonka parissa myös Paanasen neurobioinformatiikan tutkimusryhmä työskentelee.

– Yhdistettyinä aineistot ovat enemmän kuin osiensa summa ja mahdollistavat uudet tieteelliset havainnot. Niissä piilee isoja tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Tekoälyn avulla voidaan automatisoida lääkekehityksen työläitä alkuvaiheita, esimerkiksi seuloa lääkeainekohteita tietokannoista ja paikantaa olennainen tieto erilaisista avoimista ja suljetuista datalähteistä. Tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää tekoälypohjainen järjestelmä, jota muut tutkijat voivat käyttää verkossa uusien lääkekohteiden ja merkkiaineiden etsintään ilman syvällistä datatieteen osaamista. Järjestelmän voisi laittaa etsimään vastauksen kysymyksiin, kuten mitkä olisivat lupaavimpia lääkekohteita tietyn taudin hoitoon.

Paananen on saanut PharmAI – tekoälyä lääkekehitykseen -hankkeelle yliopistolta kaupallistamisen kiihdyttämiseen tarkoitettua Proof of Concept -rahoitusta. Tavoitteena on tuoda järjestelmä aikanaan lääketeollisuuden toimijoiden saataville ympäri maailmaa. – Tarvetta sille ainakin on.

Pohjatyönä selvitetään muun muassa avoimuudeltaan vaihtelevien datalähteiden hyödyntämiseen liittyviä immateriaalioikeuskysymyksiä. 

– Varsin kattava selvitys pitäisi syntyä siitä, miten tutkijat voivat käyttää avoimia biolääketieteen tietokantoja.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2017