Muistin parantamisen avulla voidaan ratkaista rikoksia

Rikos on tapahtunut. Silminnäkijöitä tarvitaan, koska tapahtumien kulusta ei ole täyttä varmuutta. Paikalla olijoita kuulustellaan, mutta jokainen muistaa tapahtumat hiukan eri tavalla. Kuinka totuus saadaan kaivettua esiin?

Teksti Nina Venhe Kuvat Raija Törrönen ja Varpu Heiskanen

Ihmisen muisti on altis virheille. Tapahtumiin liittyvät muistikuvat eivät tallennu aivoihimme lineaarisesti, vaan muistikuvat ovat välähdyksiä ja episodeja tapahtuneesta. Tällöin ihmisellä on taipumus täydentää aukkokohtia eri tavoin – joko tulkitsemalla tai jopa keksimällä jotain mitä ei oikeasti tapahtunutkaan.

Rikostutkinnassa tämä on suuri ongelma. Sitä varten muistia onkin tutkittu ja sille on kehitelty parannusmekanismeja jo useiden vuosikymmenten ajan. Nyt Suomeenkin on rantautumassa muistin parantamista tukeva neurotieteisiin pohjautuva kuulustelumenetelmä, kognitiivinen haastattelu.

– Se on siis yksinkertaisesti sanottuna menetelmä, jolla pyritään parantamaan todistajan muistisuoritusta, muotoilee psykologian tuntiopettaja ja tutkija Hanna Lahtinen.

Toimiakseen oikein menetelmään kuuluu aluksi hyvän suhteen luominen todistajaan. Se tarkoittaa luottamusta sekä aitoa kuuntelemista.

– Kuulustelijalle tärkeintä on kuuntelun taito. On toki osattava esittää oikeita kysymyksiä, mutta ennen kaikkea on osattava kuunnella, täydentää rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Kun yhteys on saatu luotua, pyydetään todistajaa palaamaan mielessään tapahtumapaikalle. Tapahtumia käydään muun muassa läpi eri aistien kautta: mitä todistaja näki, kuuli, haistoi tai jopa tunsi.

– Kuulustelija pyytää sitten myös miettimään tapahtumia toisen silminnäkijän näkökulmasta. Tarkoituksena on etäännyttää todistaja monelle vaikeastakin tilanteesta kysymällä, mitä tuo toisaalla seissyt todistaja on saattanut huomata, lisää Lahtinen.

Lopuksi tapahtumat käydään tarvittaessa läpi ”väärin päin” eli lopusta alkuun.

– Joskus tapahtumien purkaminen väärässä järjestyksessä herättää huomaamaan jotain lisää.

Kuunnellessa on tarpeen korostaa myös sitä, että pienilläkin asioilla saattaa olla merkitystä.

– Kuulusteltavaa kannattaa muistuttaa kertomaan kaikki yksityiskohdatkin. Vaikka joku asia tuntuisi todistajasta mitättömältä, saattaa se olla avainasia rikosta ratkaistessa.

Itä-Suomen yliopistossa pidettiin kesällä kehittämispäivät, joilla keskityttiin kognitiiviseen haastatteluun ja sen mahdollisuuksiin Suomessa. Vaikka menetelmä on esimerkiksi Isossa-Britanniassa ollut käytössä jo vuosia, Suomeen se on vasta tulossa.

– Odotimme päiville noin 60 osallistujaa, mutta paikalle tulikin noin 130 henkeä. Se kertoo osaltaan aiheen tärkeydestä, sanoo Tolvanen.

Pääosa osallistujista oli rikospoliiseja. Päivien ulkopuolellakin on käynyt selville, että tälle kuulustelumenetelmälle on tilausta nimenomaan poliisien keskuudessa.

– Kognitiivinen haastattelu perustuu laajoihin tieteellisiin tutkimuksiin. Tulosten avulla on voitu eliminoida sellaiset virhelähteet, jotka saattavat vaikuttaa muistiin. Näin kuulustelussa saadaan maksimoitua muistin kapasiteetti.

Tolvasen mukaan menetelmän tavoitteena on luoda mahdollisimman luotettava pohja niille juridisille päätöksille, jotka rikoksesta seuraavat.

Matti Tolvanen ja Hanna Lahtinen aloittivat reilut 10 vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa ainutlaatuisen oikeuspsykologian kokonaisuuden, johon myös kesän kehittämispäivät kuuluvat. Opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin.

– Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä, Lahtinen summaa.

Kokonaisuus koostuu muun muassa perehdytyksestä oikeudelliseen päätöksentekoon ja kuulusteluun, rikostutkintaan ja todistajan psykologiaan sekä psykologiseen arviointiin.

– Tällä hetkellä kokonaisuus on sivuaineen mittainen, mutta tulevaisuudessa sitä on tarkoitus laajentaa aineopintoihin saakka. Työllisyysnäkymät tämän alan osaajille ovat erittäin hyvät, sillä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, tiivistää Tolvanen.

Opiskelijoita oikeuspsykologiaan saapuu ympäri Suomea. Osa heistä on päätoimisia opiskelijoita, ja osa taas tulee täydentämään tietouttaan oikeuspsykologiasta työnsä ohessa.

Monitieteisyys korostuu tässä aineessa.

– Toista ei ole ilman toista eli molempia aihealueita on ymmärrettävä voidakseen toimia alan töissä. Psykologin on tunnettava oikeusprosessit, ja esimerkiksi syyttäjän on hyvä perehtyä todistajan psykologiaan, kertoo Tolvanen.

Lahtinen kertoo, että opiskelijat ovat tyytyväisiä eri alojen törmätessä. Niin syntyy uudenlaista keskustelua ja asioita oppii ymmärtämään toisesta näkökulmasta.

– Kokonaisuutta on kehitetty eteenpäin koko ajan. Toivon mukaan myös tutkimuspuolta saadaan tulevaisuudessa vahvistettua. Ymmärrys aiheesta lisääntyy, ja onneksemme saamme siirrettyä sen suoraan näihin opintoihin.

Juttu on julkaistu Saima-lehdessä 3/2017