Muinaisuskosta ja villiruuasta vetoa luontomatkailuun

Suomalaisesta kulttuuriperinnöstä riittää ammennettavaa kansainvälisten matkailijoiden tavoittamiseksi. Itä-Suomen yliopisto kartoittaa uudenlaista liiketoimintaa luontomatkailuun sekä metsien ja vesistöjen virkistyskäyttöön.

Teksti Risto Löf Kuva Karelia Expert Matkailupalvelu, Tuija Hyttinen

Suomen luontomatkailu suuntautuu usein metsiin ja vesistöihin, jotka ovat samalla ihmisten historiasta ja perinteistä kertovia kulttuuriympäristöjä. Luontoon liittyvä kulttuurihistoria on tuhansien tarinoiden aarreaitta, jota ei hyödynnetä riittävästi matkailussa.

Ikiaikaisen suomalaisen kulttuuriperinnön yhdistäminen nykypäivän luontomatkailuun herättäisi uudella tavalla kansainvälisten matkailijoiden kiinnostuksen Suomeen, arvioi yliopistotutkija Henna Konu matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksesta.

– Kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa se, mitä luonto on merkinnyt suomalaisessa elämäntavassa kautta aikojen. Kun esimerkiksi Kolilla ja Ilomantsissa kävi japanilaisia vuonna 2013, heille oli elämys tehdä tuohesta käyttötavaroita ja tajuta, miten kaikin eri tavoin suomalaiset hyödyntävät puuta.

Konu toimii projektipäällikkönä VirKein-hankkeessa, joka kartoittaa kulttuuriympäristöjen roolia ja merkityksiä luontomatkailussa sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailu- ja virkistyskäyttöön. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, ja siihen osallistuu myös Suomen ympäristökeskus.

Kulttuuriympäristöihin liittyy laaja kirjo aineetonta kulttuuriperintöä kuten kansanuskomuksia, tapakulttuuria, perinnetietoutta ja musiikkia. Esimerkiksi maahisten, hiisien ja vetehisten ympärille on mahdollista kehittää uudentyyppisiä tarinallisia matkailupalveluita.

– Varsinkin aasialaiset ovat kiinnostuneita luonnon mystisyydestä. Japanin shintolaisuudessa ajatellaan, että kaikkialla luonnossa on jumaluutta. Samaa ajattelua löytyy suomalaisesta muinaisuskosta. Tarinat pitää kuitenkin tuotteistaa oikealla tavalla, ja taustalla pitää olla vahva kulttuuriymmärrys, Konu muistuttaa.

Kolin maisemiin kiinalaismatkailijoita houkuttelisi enemmän symboliset muinaistarinat karhusta kuin se tosiasia, että he ovat Euroopan geologisesti vanhimmalla paikalla.

Lapissa saamelainen kulttuuriperintö on jo otettu vahvasti osaksi matkailua, mutta aitoja elämyksiä löytyy jokaisesta Suomen kolkasta ja läheltä, vaikkapa saunasta ja heinänteosta.

– Jo saunaan liittyy paljon kulttuuriperintöä ja hyvinvointia. Erilaisilla saunatuotteilla on omat tarinansa, ja ennen vanhaan saunoissa on synnytetty. Saunottajat voisi tuoda takaisin, Konu ideoi.

Rauhoittuminen luonnon helmassa, paluu perinteisiin ja eläminen luonnon kierrossa ovat vahvoja matkailun trendejä maailmalla.

– Uusi luksus tarkoittaa sitä, että voit olla avotulen ääressä ja katsella tähtitaivasta. Meille se on itsestään selvää, mutta iso osa kansainvälisistä matkailijoista tulee suurkaupungeista, jossa ei ole mahdollisuutta sellaiseen elämykseen.

Niin aasialaisia kuin venäläisiä ja saksalaisia matkailijoita kiinnostavat puhdas luonto, luontohyvinvointi ja ruokaelämykset. Tähän tarpeeseen suomalaisilta löytyy esimerkiksi villiruokatietämystä, aineetonta perintöä sekin.

– Villiyrttikursseja järjestetään yhä enemmän. Perinteinen ruuanlaitto näkyy jonkun verran matkailupalveluissa. Opetellaan esimerkiksi karjalanpiirakoita ja sienten poimimista. Perinteen voi liittää uuteenkin kuten saunajoogassa, joka on konseptina levinnyt laajalle, Konu kertoo.

VirKein-hankkeen tavoitteena on löytää toimenpiteitä luontomatkailun kehittämiseksi sekä rahoitusmalleja maan ja metsien käyttöön. Tärkeä askel on siirtyä kehittämisestä käytännön toimiin.

– Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin jo isompi kuin metsäteollisuuden, Konu muistuttaa.

VirKein-hanke

  •  Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama VirKein-hanke etsii uusia keinoja metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi.
  • Valtioneuvoston kanslian rahoittaman hankkeen keskiössä ovat kulttuuriympäristön rooli ja merkitykset luontomatkailussa sekä siihen liittyvät teemat, kuten luontomatkailun ympärivuotisuus, kansainväliset kohderyhmät ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Hankkeen taustaraportti ilmestyi keväällä 2017.
Juttu on julkaistu Saima-lehdessä 2/2017