Kansalaistiede purkaa valta-asetelmia

Lieksassa tutkijat selvittivät maahanmuuttajien palvelutarpeita yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.

Teksti Sari Eskelinen Kuva Pekko Kinnunen

Kansalaistiede antaa tutkijalle ainutlaatuisen tilaisuuden ymmärtää tutkimuskohdettaan paremmin, arvioi tutkija Tiina Sotkasiira. Hän on jo useammassa tutkimuksessa kerännyt ja analysoinut tutkimusaineistoa yhdessä lieksalaisten maahanmuuttajien kanssa.

– Kun esimerkiksi suunnittelimme palvelukartoituskyselyä, sain hyödyllistä tietoa siitä, mitkä kunnalliset palvelut tutkimuksessa mukana olleet kanssatutkijat tunsivat hyvin jo entuudestaan ja mitkä olivat heille vieraita.

Palvelutarvekysely tehtiin osana Leijat-hanketta, jossa maahanmuuttajat itse kehittivät ja toteuttivat maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja. Kyselyn suunnitteluun osallistui Lieksan Somaliperheyhdistyksen jäseniä ja hankkeen työntekijät tekivät haastattelut.

Sotkasiira analysoi aineiston ja keskusteli haastattelijoiden kanssa heidän kokemuksistaan haastattelutilanteessa.

– Kävimme keskustelemassa kyselyn tuloksista myös Lieksan kaupungin edustajien kanssa ja lieksalaiset järjestivät seminaarin, jossa kyselyn tuloksista kerrottiin yleisölle.

Sotkasiiran mukaan tämän kaltainen yhteistyö vaatii jatkuvaa neuvottelua tutkijan ja kanssatutkijoiden välillä. Osassa tutkijoita ajatus oman tutkimusprosessin avaamisesta voi herättää pelkoja muun muassa siitä, että haastattelutilanteessa kanssatutkija voi viedä keskustelua omaan suuntaansa.

– Kaikkien tutkimusongelmien ratkaisemiseen tämän tyyppinen yhteistyö ei sovellu. Itselleni yhteistyö on ollut hyödyllistä, koska minua kiinnostaa myös prosessi, jossa tieto rakentuu. Näin olen saanut tietoa esimerkiksi siitä, millaisia muun muassa kieleen tai yhteiskunnan tuntemukseen liittyviä esteitä yhteistyön aikana paljastuu.  

Sotkasiira työskenteli juuri puoli vuotta tutkijana Isossa-Britanniassa. Hän havaitsi, että kansalaistieteeseen liittyvistä teemoista keskustellaan siellä enemmän kuin Suomessa.

– Yhteiskuntatieteissä pohditaan muun muassa sitä, miten kansalaiset voisivat osallistua tieteen tekemiseen ja miten varmistetaan, että he pääsevät osallisiksi tutkimustuloksista.

Sotkasiira näkee, että kansalaistieteen avulla yhteiskunnallisen tutkimuksen tunnettavuutta ja arvostusta voitaisiin lisätä.

– Meidän pitäisi pystyä nykyistä paremmin avaamaan, miksi tutkittu tieto on luotettavampaa tai uskottavampaa kuin kadunmiehen tai -naisen gallupvastaukset. Tähän kansalaistiede tarjoaa mielestäni välineitä.

Kuva: Elokuussa 2016 Lieksan Somaliperheyhdistys ja Itä-Suomen yliopisto järjestivät Lieksassa Iska Warran – Somalit Suomessa -konferenssin, jossa pohdittiin mitä Suomen somalialaisille kuuluu.

Kansalaistiedettä Lieksassa

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2017