Miksi Farmasia?

Inka Puumalainen, proviisorin koulutusohjelma

Kiinnostukseni farmasiaan heräsi jo yläasteella kun päätin tutustua vaarini apteekkiin työelämän tutustumisjaksolla. Siitä lähtien vietin kesälomat Loviisan apteekissa kesätöitä paiskoen ja kun lukion jälkeen oli aika pohtia uravalintoja, oli päätös helppo. Pääsin lukemaan farmaseutiksi Kuopion yliopistoon ja valmistuin farmaseutiksi keväällä 1996. Siinä vaiheessa halusin kuitenkin vielä opiskella lisää ennen työelämään siirtymistä, ja jatkoinkin opintojani proviisoriksi. Opiskeluaikanani toimin aktiivisesti farmasian opiskelijoiden ainejärjestössä Fortiksessa sekä Suomen Farmasialiiton opiskelijatoiminnassa. Laajempaa kokemusta opiskelijavaikuttamisesta sain toimiessani ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Innostuin myös kansainvälisestä opiskelijatoiminnasta ja osallistuin useisiin opiskelijakongresseihin. Sitä kautta sain upean mahdollisuuden tutustua opiskelijakollegoihin eri puolilta maailmaa ja sain kipinän kansainväliseen vaikuttamiseen. Innostus kansainvälisyyteen sai minut toimimaan myös vuoden kansainvälisen opiskelijajärjestön hallituksessa. Veri veti ulkomaille ja vietin kolme kuukautta Erasmus -vaihdossa Barcelonassa. Työskentelin paikallisessa sairaala-apteekissa tutustuen erilaisiin työtehtäviin. Erikoitumisvaiheessa päätös oli selkeä – halusin tehdä graduni sosiaalifarmasian osastolle koska sosiaalifarmasian aiheet olivat kiinnostavia enkä kokenut laboratoriotyöskentelyä omakseni.

Työelämä kutsuu

Muistan viimeisen opiskelukevään jännittävänä ja kiireisenä aikana. Ylioppilaskuntavuoden aikana en ollut ehtinyt tehdä graduani joten se oli puristettava kasaan nopeassa aikataulussa. Kun valmistuminen alkoi häämöttää, osallistuin urapalvelujen kurssille jonka tarkoituksena oli valmentaa työelämään lähteviä. Opiskeluaikana olin ollut kaikki kesälomat töissä apteekissa ja valmistumisen lähestyessä aloin pohtia myös muita mahdollisuuksia. Urapalvelujen kurssin aikana sain tiedon että farmasian alan täydennyskoulutusyksikössä olisi tarjolla koulutusproviisorin äitiysloman sijaisuus. Kuulin työpaikasta opiskelukaverini kautta, ja päätin hakea sitä. Pääsin haastatteluihin joista en jälkeenpäin muista kovin paljon, onnistuin ilmeisesti vastaamaan kysymyksiin kutakuinkin järkevästi.  Sain kyseisen työpaikan, ja se tuntui lottovoitolta. Jäljellä oli opinnoissa enää loppurutistus ja sitten olin valmis muuttamaan Helsinkiin uuden työn perään. Jälkeenpäin ajateltuna ensimmäisen työpaikan saaminen sujui suhteellisen kivuttomasti. Alallamme oli hyvä työtilanne, joka loi turvallisuuden tunteen työpaikan saamisesta. Työpaikkani vakinaistettiin pian ja tein töitä täydennyskoulutuksen parissa vajaat kolme vuotta. Työ oli mielenkiintoista ja haastavaa, ja siinä pystyin hyödyntämään järjestötoiminnan kautta opittuja organisointitaitoja.

Paluu opintojen pariin

Halu oman osaamisen kehittämiseen ajoi minut jatko-opintojen pariin. Vaihdoin samalla myös työpaikkaani, ja toimin osa-aikaisena koulutusproviisorina ROHTO – projektissa. Projekti oli suunnattu perusterveydenhuollon lääkäreille ja sen tavoitteena oli rationaalisen lääkkeen määräämisen edistäminen. Työssä sain tuntumaa moniammatilliseen yhteistyöhön tehdessäni töitä yhdessä lääkäreiden kanssa. Työn osa-aikaisuus mahdollisti jatko-opintojen aloittamisen sosiaalifarmasiassa ja aiheekseni muotoutui lääkeneuvonnan laatumittareiden kehittäminen. Aihe pohjautuu graduuni ja ohjaajakseni sain graduni ohjaajan, joten yhteistyö oli sujuvaa. Tein kahta osa-aikaista työtä reilun vuoden. ROHTO -projektin päättyessä jatkoin tutkijan töitä täyspäiväisesti ja samalla minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä puoleksi vuodeksi tutkijavaihtoon Sydneyn yliopistoon. Lähdimme innolla kohti kenguruiden maata mieheni ja tutkijakollegani kanssa. Tutkijan yö "down under" oli hyvin pitkälti samanlaista puurtamista kuin kotimaassakin, mutta uusi ympäristö ja uudet ystävät tekivät kokemuksesta ikimuistoisen. Paikallinen elämämeno oli rentoa ja aikaa jäi onneksi myös maan nähtävyyksiin tutustumiseen. Kokemus jätti myös kipinän lähteä maailmalle vielä uudestaan, ja toivottavasti työ vie joskus tulevaisuudessakin ulkomaille.

Järjestömaailman vetovoima

Tutkijavaihdon jälkeen olen toiminut Suomen Farmasialiiton puheenjohtajana. Työ on luottamustoiminen sekä osa-aikainen ja siitä syystä olen voinut työn ohessa viimeistellä väitöskirjaani. Puheenjohtajan työ on hyvin monipuolista ja haastavaa. Parasta tässä työssä on se, että saa tehdä työtä oman alan kehittämisen puolesta. Päivittäisessä työssäni olen todella voinut hyödyntää kaikkea aikaisemmin oppimaani käytännössä - opiskeluaikana hankittu kokemus järjestötoiminnasta on kullanarvoinen asia. Kun pohdin tekemiäni valintoja työpaikkojen suhteen, voin olla tyytyväinen työtehtävien monipuolisuuteen. Olen myös uskaltanut ottaa riskejä ja heittäytyä tuntemattomaan. Farmasian alan ammattilaisena työmahdollisuudet ovat hyvät ja monipuoliset  - enkä ole päiväkään katunut uravalintaani.