Verkostoituminen tuo työtä

Erno Säisänen, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma

Ammatillinen työurani alkoi Joensuussa ennen valmistumistani. Minulla oli taustalla kulttuuriohjaajan ammatillinen tutkinto, joten olin jo orientoituneempi työelämään opiskellessani yliopistossa.

Uraani merkittävästi edistänyt asia on ollut oman toiminimiyrityksen perustaminen vuonna 2002. Taustana yrityksen perustamiselle oli, että olin tutustunut kesätyöläisenä torilavajuontajana useisiin joensuulaisiin kulttuurityön vaikuttajiin ja tunnistin, että heillä olisi tarve monien käytännön tehtävien toteuttamiseen, mutta palkkaus ei ollut heille mahdollista tai järkevää. Niinpä perustin toiminimiyrityksen. Se oli opiskelijalle yksinkertainen ja hyvä väline päästä verkostoitumaan ja tekemään. Opin samalla myös yrittämisen perusjärjestelmät, kuten verot, vakuutukset, sopimukset jotka on hyvä tuntea ja mielenkiinto yrittämiseen kasvoi vähitellen. Yritys myi omaa osaamistani ja toimeksiannot syntyivät henkilökohtaisten verkostojeni kautta.

Yritykseni tuotti palveluita roudarin ja valokuvaajan tehtävistä sopimusoikeuden asiantuntijapalveluihin esimerkiksi kaupunginorkesterille, kaupunkikeskustayhdistykselle, Joensuun tiedepuistolle, EU-hankkeille. Vähitellen työkokonaisuudet kasvoivat ja osaamiseni merkitys korostui. Hallinto-oikeuden opinnoillani oli ratkaiseva vaikutus asiantuntemuksen myynnissä ja erottautumissa muista kulttuurialan osaajista. Toteutin esimerkiksi Joensuun kulttuuritoimelle aluekeskusohjelmahankkeen ensin palkkatyönä ja jatkon konsulttityönä 2003-2005.

Muutin Kuopioon 2005 vaimoni työn perässä. Oli aloitettava uusien työtehtävien etsiminen ja verkostojen rakentaminen. Sain graduni viimein valmiiksi 2006 alussa, kun työtehtävät Joensuussa päättyivät vuoden 2005 lopussa.

Toiminimiyritykseni avasi mahdollisuuden tehdä pieniä asiantuntijatöitä vielä Joensuuhun ja päästä verkostoitumaan kulttuurialan vaikuttajien kanssa Kuopiossa. Vaikka yritystoimintani oli este työttömyysetuuksille katsoin, että on parempi panostaa verkostoitumiseen, vaikka tuloja ei toisinaan ollut lainkaan. Työttömänä on paljon vaikeampi päästä tapaamisiin. Nämä verkostot johtivat palkkatyöhön Kuopion yliopiston kansanterveystieteen laitokselle valmistelemaan Kulttuuri ja terveys -tutkimusohjelmaa. Työ oli kiinnostava ja verkostoi minut uuden toimialan yhteyteen. Kaipasin myös uudenlaisia työaloja etäämälle varsinaisesta kulttuuritoimien tehtäväkentästä poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin.

Kulttuuri ja terveys -hankkeelle ei vielä siinä vaiheessa saatu rahoitusta, mutta verkostoiduin edelleen ja pääsin tapaamisten kautta suunnittelijaksi Välityömarkkinoiden kehittämishankkeeseen. Valttini olivat yrityselämän tuntemus, hallinto-oikeuden osaaminen sekä edellisestä tehtävästä syntynyt näkemyksellisyys kulttuurin vaikutuksista paitsi terveyteen, myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Suunnittelijan tehtävissä valmistelin Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustamista ja suurta ESR -rahoitteista sosiaalitoimialan hanketta Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalveluissa.

Esimieheni siirtyi toisiin tehtäviin kriittisessä vaiheessa ja minut nimitettiin hankejohtajaksi vuoden 2008 alusta viemään säätiön perustamista sekä välityömarkkinahanketta eteenpäin. Tässä tehtävässä toimin lähes koko vuoden 2008. Olin kuitenkin ajautunut hankejohtajana numeroiden pariin kauas niistä asioista joita haluan tehdä ja joissa on ydinosaamiseni. Osasin tehdä työni. Säätiö perustettiin ja hankkeelle myönnettiin rahoitus, mutta murroskohdassa syntyi hyvä hetki hypätä pois hankejunasta ja palata takaisin yrittäjäksi Joensuun asiantuntijatyön aikoina syntyneen liikeidean pariin.

Vuoden 2008 lopusta alkaen olen käynnistänyt uutta yritystoimintaa. Siinä on tavoitteena rakentaa työuraani pitkäjänteisemmin, tuoda oma erityisosaaminen julkisen sektorin sijasta elinkeinoelämän yhteyteen ja luoda palvelutuotteisiin perustuvaa ansaintaa. Yritykseni on nyt alkutaipaleellaan ja johtanut kiinnostaviin tapaamisiin. Katsotaan mitä tämä tuo tulessaan.

Koen tähän astisen työurani olleen hyvä, monipuolinen ja kiinnostava. Selkeästi tärkeä minua eteenpäin vienyt opiskeluaikoina hankittu osaaminen on ollut hallinto-oikeuden yhdistäminen taiteensosiologian osaamiseen. Kulttuuritieteiden rinnalla ammatillinen hallinnon erityisosaaminen on antanut välineitä toimia hallinnossa ja toteuttaa niitä sisältöjä ja näkemyksiä, joita kulttuuritieteet ovat antaneet. Näkemyksellisyyteen pitäsi pystyä yhdistämään aina toteutus ja toteutus edellyttää omanlaistaan erityisosaamista. Ja tahto tehdä asioita rohkeasti omalla tavallaan itsenäisesti vie eteenpäin ja luo verkostoja. Aikaa ja aktiivisuutta tarvitaan.