”On järjetöntä olla lajittelematta” – kokemuksia lajittelun riemuista ja rajoitteista

Jätteiden lajittelu kuuluu tavalla tai toisella meidän jokaisen arkipäivään. Näin meille on myös muodostunut omat käsityksemme siitä, mikä siinä on helppoa ja mitkä asiat ovat haasteellisempia. Lajitin-hankkeessa tehtiin selvitys, jossa näitä seikkoja kartoitettiin.

”Miksi tuhlata raaka-aineita, joita voi kierrättää ja uusiokäyttää?”

Lajittelun käytäntöihin liittyy niin järkeä kuin tunnettakin. Varsin monet selvitykseen osallistuneet toteavat, että syyt jätteiden lajitteluun löytyvät ympäristöajattelusta ja materiaalien uudelleen käyttämisen mahdollisuuksista. On selvästi havaittavissa, että kuluttajat hahmottavat entistä paremmin sen, että jäte ei ole ”vain jätettä”, vaan sitä voidaan hyödyntää ja käyttää uudelleen.

Myös tunne liittyy vahvasti siihen, miksi lajitellaan. Lajittelun täytyy siis tuntua oikealta ja järkevältä, jolloin se motivoi myös käytännön toimiin. Sekin, että tuntuu väärältä olla lajittelematta, on hyvä syy lajittelun toteuttamiseen.

Erityisesti omakotitaloissa asuvat kiinnittävät huomiota myös siihen, että lajittelemalla säästetään jätemaksuissa. Lajittelusta onkin tullut monille tapa, jota kautta raaka-aineet saa kiertoon ja kaupan päälle hyvä mielen.

”On hankalaa löytää tilaa ja toimivat astiat roskille!”

Jätteen lajittelun hankaluuksiksi koetaan erityisesti tilanpuutteeseen ja lajitellun jätteen kuljettamiseen liittyvät asiat. Kotona ei monestikaan ole sopivia astioita tai tilaa kaikkien eri jätelajien astioille. Kerros- ja rivitaloissa asuvat saavat kyllä vietyä osan jätteistä taloyhtiön roskakatoksiin, mutta heidänkin täytyy kuljettaa osa jätteistä kauemmas. Omakotitaloissa asuvat ovat tuohon roskien roudaukseen jo tottuneet, mutta helppoa se ei heillekään ole. Erityisesti uutena lajiteltavana jätelajina tullut pakkausmuovi tietää matkaa keräyspisteelle, sillä niitä on sen verran harvassa.

Lajitteluun liittyvää tietoa on paljon ja yleisimpien jätelajien kohdalla lajittelu sujuu jo hienosti. Harvemmin syntyvän jätteen osalta lähes jokainen joutuu kuitenkin vielä pohtimaan sitä, että mikä jäte kuuluu mihinkin ja tätä pidetään yhtenä lajittelun haasteena.

”Enemmän kaappitilaa ja kaikki kierrätyspisteet lähistölle!”

Lajittelun haasteet ja sitä helpottavat tekijät kulkevat käsi kädessä. Lajittelun hankaluus eli tilanpuute ratkaistaisiin helpoiten sillä, että jätteille saataisiin lisää tilaa ja parempia astioita niiden säilyttämiseen. Jätteiden kuljettamista helpottaisi puolestaan se, että keräyspaikkoja olisi enemmän ja ne olisivat lähempänä. Myös lajitteluun liittyvää tietoa pitäisi olla enemmän ja vielä nykyistä kootummin saatavilla.

Ideoita jätteiden lajittelun helpottamiseksi ovat mm. se, että lajiteltu jäte haettaisiin jo kotoa tai että omakotitaloalueille tehtäisiin erilaisia jätekimppoja. Lajittelua helpottaisi myös se, jos koko Suomessa olisi käytössä samanlaiset lajitteluohjeet, sillä tällä hetkellä nuo ohjeet vaihtelevat paikkakunnittain.

”Kun vaan kaikki ymmärtäisivät, miksi lajitellaan ja kuinka helppoa ja vaivatonta se on!”

Kokeneet lajittelijat korostavat lajittelun helppoutta ja vaivattomuutta. Asiaa pidetään harrastuksena ja kuten aina, niin myös tässä harrastuksessa kehittyy. Siinä siis hyvä kannustin myös meille, jotka emme lajittelijoina aivan täydellisiä ole!

 

Tekstin lainausmerkkien sisässä olevat lainaukset ovat suoria lainauksia selvitykseen osallistuneiden henkilöiden vastauksista.