Symposiumit

 

 

Amk-opiskelija työelämäläheisessä oppimisen ekosysteemissä 

Marja Kopeli (Savonia-ammattikorkeakoulu)

Tulevaisuuden korkeakoulu on avoin, verkostomaisesti toimiva työelämän osaamista dynaamisesti vahvistava kehittämisyhteisö. Symposiumissa esitellään Savonia-ammattikorkeakoulun pedagogisia ratkaisuja, jotka jo toteuttavat tätä visiota, sekä tuloksia tutkimuksista, jotka on tehty satelliittikoulutusmallilla toteutuneen suuhygienistikoulutuksen yhteydessä 2018 - 2019.

Symposium sisältää seuraavat esitykset: 1) työpaikkayhteistyössä toteutuva satelliittikoulutus (Marja Kopeli) 2) henkilökohtainen oppimisympäristö PLE (personal learning environment) ja puolivuosireflektiot minäpystyvyyden rakentamisessa (Aija Hietanen) 3) suuhygienistiopiskelijoiden reflektointitaidot korkeakouluopintojen alkuvaiheessa, tutkimustulokset (Netta Matikainen) 4) mentorointivalmennus ja siihen liittyvä osaamismerkki (Aija Hietanen) 5) työpaikkamentorien osaamisen kehittyminen valmennuksen aikana, tutkimustulokset (Kaarina Sirviö ja Marja-Anneli Hynynen).

Savonia-ammattikorkeakoulun ratkaisut rakentavat uudenlaista korkeakoulun seinätöntä toimintamallia, jossa digitaaliset älykkäät ratkaisut linkittyvät työelämäläheisyyteen, vuorovaikutukselliseen ohjaukseen ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen.

 

Kokemuksen tutkimus

Ari Sivenius UEF

Symposiumin keskiössä on kokemuksen ja tieteellisen tiedon suhde, erityisesti kysymys kokemuksen tieteellisen tutkimisen keinoista. Suurin paradoksi on se, että kokemus on subjektiivista, kun taas tieteen pitäisi olla objektiivista, vaikka se itse (matematiikkaa lukuun ottamatta) perustuu kokemukseen. Symposiumin etukäteen pyydetyt puheenvuorot, joiden yhdistävänä liimana on siis kokemuksen, kokemuksellisuuden ja tieteen kolmiodraama, on tarkoitus julkaista myöhemmin vireillä olevassa teoksessa. 

Puhujat ja esitelmien työnimet: 

Juha Himanka: "Objektiivista todellisuutta ei ole"

Olli-Pekka Moisio: "Kriittinen reflektio ja kokemus"

Seppo Sajama: "Empiristinen kokemuksen käsite" 

Ari Sivenius: "Askel intersubjektiivisuuteen kokemuksen tutkimuksessa"

 

Korkeakoulutuksen ja työelämän uudet ihanteet: eriävät asemat ja identiteetit 

Maija Korhonen ja Päivi Siivonen UEF

Symposiumissa tarkastellaan yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien ja niistä alemmilla ja ylemmillä tutkinnoilla valmistuneiden koulutus- ja työelämäpolkuja ja näiden kytkentää koulutuspolitiikkaan.

Analysoimme dokumentti-, rekisteri- ja haastatteluaineistoja ja kysymme: Millaisia yrittäjyyden ja työllistettävyyden ihanteita suomalainen ja brittiläinen koulutuspolitiikka luo ja ylläpitää dokumenttiaineistossa? Miltä eri aloilta valmistuneiden korkeasti koulutettujen sijoittuminen työelämään näyttää rekisteriaineiston valossa? Millaisia identiteettejä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat rakentavat haastatteluissa? Miten opiskelijat navigoivat koulutuksen ja työelämän välillä? Millaisena siirtymä korkeakoulutuksesta työelämään näyttäytyy?

Tarkastelemme näitä kysymyksiä suhteessa erilaisiin sosiaalisiin asemiin kuten alue, sukupuoli, luokka, ikä. Symposiumin esitykset liittyvät Suomen Akatemian rahoittamiin Itä-Suomen ja Turun yliopiston hankkeisiin: Akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina (2016-2020) ja Korkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille (2018-2022).

Symposiumin esitysten abstraktit.

 

Koukussa koulutusjohtamiseen – Kärkihankkeet johtajuutta uudistamassa SIG

Arja-Sisko Holappa, OPH ja Mika Risku, JyU

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan perusta, jonka laatuun luotetaan. Millä mallilla on koulutuksen johtaminen? Millainen on koulutusjohtamisen teoriaperusta ja millaisia tuloksia koulutuksella tavoitellaan?  OKM rahoittaa kehittämistyötä koulutusjohtamisen kärkihankkeissa. Hankkeissa tapahtuu ja tavoitteet ovat korkealla. Ilmassa on innostusta, mutta luistaako suksi oikeaan suuntaan. Laaduntarkkailijoita tarvitaan!  Symposium tarttuu ajankohtaiseen keskusteluun koulutusjohtamisesta sen suunnasta ja tutkimuksesta. Symposium koostuu lyhyistä syötepuheenvuoroista ja osallistujien dialogista.   Symposiumin ohjelmaa tarkennetaan alkusyksyllä.

 

Kouluhyvinvoinnin monialaiset maisemat 

Tiina Annevirta ja Jaanet Salminen UTU

Peruskoululla on kiistämätön rooli lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollistajana. Kouluarjen vuorovaikutustilanteissa tuetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista sekä luodaan mahdollisuuksia toimia hyvinvoivasti yhdessä erilaisten aikuisten ja vertaisten kanssa. Opetus on yhä enemmän yhteistä työskentelyä opettajien, kotien ja oppilashuollon ammattilaisten sekä muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia tukevien tahojen kanssa. Koulun toimintakulttuurin tulisi mahdollistaa oppilashuollon eri professioiden, viranomaisten ja hallinnon tasojen lapsen ja nuoren parhaaksi tekemä verkostomainen yhteistyö. Oppilashuollon koordinointi ja toteutuminen on kuitenkin haastavaa, sillä eri ammattilaisilla on ajattelunsa ja toimintansa taustalla omat viitekehyksensä ja teoriansa. Oppimisen ja hyvinvoinnin asiantuntijoilla on myös erilaisia näkemyksiä oppilashuollon periaatteista, toteutustavoista ja osallisten rooleista. Keskeisimmät haasteet liittyvät osallisuuden aitoon toteutumiseen sekä ammattilaistahojen keskinäiseen työskentelyyn. 

Korkeakoulujen tehtävä on varmistaa, että kasvatuksen, terveyden ja sosiaalityön ammattilaiset oppivat sekä työskentelemään yhdessä että osallistamaan lapset ja vanhemmat. Jotta oppilashuollon voimavarat kohdentuvat aidosti oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen, tarvitaan oppilashuollon perinteisten ammattilaisryhmien, opettajien, koulukuraattorien, terveydenhoitajien, psykologien ja lääkärien yhteistä kouluttamista. Jotta koulu voi olla aidosti hyvinvointiyhteisö, tarvitaan muutosta näiden koulussa toimivien eri ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksien sekä tutkintojen sisällöissä että rakenteissa. Hyvinvoiva kouluyhteisö tarvitsee oppilashuollon osaajia, joilla on sellaisia taitoja, että he pystyvät paremmin hyödyntämään toistensa osaamista etenkin monimutkaisissa yhteistyösuhteissa ja käyttämään saatavilla olevia tietolähteitä nykyistä ennakoivammin. 

Symposium avaa kouluhyvinvoinnin monialaista maisemaa oppilashuollon eri professioiden yhteisen jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Esittelyssä ovat Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus, tiedekuntien yhteinen perustutkinto-opiskelijoiden Monelle – Moniammatillinen osaaminen opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa – opintojakso sekä yliopistomme kaikkien tiedekuntien ja avoimen yliopiston Sote-akatemian koulutus ja kehittämistyö. Tällainen yhteinen koulutus ja kehittäminen mahdollistavat opiskelijoiden jaetun ymmärryksen kehittymisen ja voimavarojen kokoamisen oppilaiden haasteiden ratkaisemiseksi jatkuvan oppimisen hengessä. Samalla vaikutetaan eri ammattialojen yhteisen ja yhtenevän hyvinvointiosaamisen ja palveluasenteen sekä ammatillisen identiteetin syntymiseen ja estetään oppilaan kokonaistilanteen hajoaminen. Näin varmistetaan myös moniammatillisuuden periaatteiden toteutuminen ja vaativista työtehtävistä suoriutuminen jaetun ymmärryksen kautta. 

Symposiumin puhujat tarkentuvat syksyllä.

 

Ääni ja luonto oppimisympäristössä - Kuuntele, katsele, koe ja keskustele

Elina Hytönen-Ng UEF

Symposiumissa paneudutaan äänen ja luonnon merkitykseen oppimisympäristössä. Symposium alkaa alustuksilla, joiden jälkeen tutustutaan Luken virtuaaliluontoympäristöön, yliopiston äänistudioon ja kouluissa tehtyihin äänimaisemanauhoituksiin. Työpajojen jälkeen keskustellaan kokoavasti äänen ja luonnon merkityksestä oppimiselle ja hyvinvoinnille. Symposium järjestetään yhteistyössä CICERO-verkoston Lifelong learning sekä Inclusive education SIG-ryhmien kanssa. Symposium järjestetään to 21.11. klo 13-17. Symposium on kaikille avoin tilaisuus.