Kestävä kehitys UEF:ssa

Näiltä kestävän kehityksen verkkosivuilta löydät tietoa yliopistomme kestävän kehityksen toiminnasta. Käytännön toimintaa yliopistolla koordinoivat ja organisoivat Kestävän kehityksen neuvottelukunta ja laatukoordinaattori ja tiedekuntien ja yksiköiden tasolla niiden laatuvastaavat ja opetukseen liittyvän kestävän kehityksen osalta oppiaineiden opettajat.  Itä-Suomen kestävän kehityksen toiminnassa ovat mukana myös ylioppilaskunta (ISYY) sekä ravintolapalveluista vastaava Fazer Amica. Toimintaa on kuvattu tarkemmin Green Officen sivuilla yliopistopalveluiden ympäristöohjelman alla.
 
Kestävä kehitys näkyy myös yliopiston strategiassa. Yliopistomme on strategiassaan vuosille 2015-2020 http://www.uef.fi/fi/strategia tunnistanut neljä kestävään kehitykseen läheisesti liittyvää maailmanlaajuista haastetta, joihin pyrimme tutkimuksemme ja koulutuksemme avulla löytämään tieteidenvälisiä ratkaisuja.

Maailmanlaajuiset haasteet ovat:
• Ikääntyvien elintavat ja terveys
• Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa
• Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat
• Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys
Yliopiston tutkimukselta ja koulutukselta odotetaan siis taitoa rakentaa vastuullista ja kestävää tulevaisuutta.

Kestävä kehityksen yleisen määritelmän mukaan se on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys.
Useissa kansainvälisissä yhteyksissä "kestävä kehitys" (sustainable development) on korvattu käsitteellä "kestävyys" (sustainability).

Kestävä kehitys Wikipediassa

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n  Brundtlandin komissiossa v. 1987, jolloin Gro Harlem Brundtland totesi että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa."

Kestävän kehityksen tavoitteena on, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville.

Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Energia muodostaa keskeisimmän haasteen ekologiselle kehitykselle, sillä planeettamme energiantuotanto on 90 % fossiilisten energianlähteiden varassa. Ekotehokas tuotanto perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen.

Sosiaalisen kestävyyden ydintä on ihmisarvosta kiinnipitäminen. Se voi ilmetä esimerkiksi tasa-arvona, oikeudenmukaisuutena ja solidaarisuutena. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Se auttaa integroitumaan yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää vastuuseen kasvamista siten, että oikeudenmukaisuusyhteisöön kuuluvat vähitellen kaikki ne ihmiset, joiden elämään oma toiminta välillisesti tai välittömästi on yhteydessä.

Taloudellinen kestävyys ei perustu velkaantumiseen eikä henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen. Esimerkiksi ilmastonmuutos voidaan tulkita kestämättömän taloudellisen kehityksen seuraukseksi. Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Se voi ilmetä luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokkaana hyväksikäyttönä, tuotantoprosessin energiatehokkuutena ja tuotteen kierrätettävyytenä.

Kestävän kehityksen määritelmiä löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta.
 

Yhteiskuntavastuu on organisaation vastuu sen päätösten ja toimintojen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, ja tästä vastuusta huolehtiminen noudattaen avointa ja eettistä toimintaa

  •     joka edistää kestävää kehitystä sekä terveyttä ja yhteiskunnan hyvinvointia
  •     jossa otetaan huomioon sidosryhmien odotukset
  •     joka noudattaa soveltuvia lakeja ja on kansainvälisten toimintasääntöjen mukaista
  •     joka on sisällytetty koko organisaation toimintaan ja jota toteutetaan sen suhteessa muihin tahoihin