Tietoa eläinkokeista

Eläinkokeiden tekeminen on mahdollista ainoastaan luvan perusteella. Eläinkoelupien anto on keskitetty valtakunnallisesti eläinkoelautakunnalle (ELLA). Lautakunnan esittelijät toimivat Etelä-Suomen AVIssa. He valmistelevat lupahakemukset lautakunnan käsiteltäväksi sekä hoitavat lupapäätösten jakelun ja arkistoinnin.  Lautakunnan esittelijät vastaavat myös kaikesta muusta eläinkokeisiin liittyvästä tiedonhallinnasta, sekä hoitavat muut koe-eläintoimintalain Etelä-Suomen AVIlle osoittamat, koko maata koskevat tehtävät .

Koe-eläintoiminnan valvonta kuuluu AVEille, joissa valvontatehtävät on osoitettu nimetylle läänineläinlääkärille. AVIt myös antavat luvan koe-eläintoiminnan harjoittamiseen (ns. koe-eläinlaitosluvat).

Koe-eläintoiminnan ylin johto ja valvonta kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle, joka myös valmistelee eläinsuojelu- ja eläinkoetoimintalainsäädäntöä.

Eläinten käyttö koe-eläinkeskuksessa (Pdf)

 

Kysymyksiä ja vastauksia eläinkokeista

Jos sinulla on kysyttävää eläinkokeista, voit lähetä viestisi sähköpostilla laitokselle: koe-elainkeskus(at)uef.fi

Saavatko eläimet koskaan herkkuja (porkkanoita, salaattia jne.)?
Tutkijalle on tärkeää tietää mitä eläimet ovat tutkimuksen aikana syöneet. Sen vuoksi eläimet syövät pääsääntöisesti standardirehua (pellettejä) ja kanit lisäksi heinää. Esimerkiksi leikkauksesta toipuville eläimille  voidaan antaa normaalirehusta poikkeavaa ruokaa, esimerkiksi puuroa, sokeria ta pähkinöitä. Tuoreita kasviksia eläimet eivät saa, koska niihin liittyy eläintautien tartuntariski.

Mitä lajeja käytetään koe-eläiminä?
Koe-eläinkeskuksessa on tällä hetkellä (v.-10) hiiriä, rottia, kaneja ja sikoja.

Millaisissa häkeissä hiiriä ja rottia pidetään?
Pääosa jyrsijähäkeistä on ruostumattomasta teräksestä valmistettuja laatikoita, joissa on ritiläkansi. Kannessa on syvennys rehulle ja vesipullolle. Häkissä on kuivikkeena haapahaketta ja virikkeenä esim. jyrsimispalikoita tai muovisia putkia ja pesämateriaalia. Hiiret käyttävät myös häkin kantta kiipeilytelineenä. Häkkien koot löydät täältä.

Testataanko Koe-eläinkeskuksessa meikkejä tai vastaavia eläimillä?
Ei. Suurin osa tutkimuksesta on biologista perustutkimusta. Pääasiassa pyritään selvittämään erilaisten ihmisten sairauksien syitä ja etsimään uusia hoitokeinoja. Teollisten tuotteiden toksisuus- eli myrkyllisyystestejä tai turvallisuustestejä (mm. ihoärsytystestit) ei tehdä lainkaan. Vuosina 2006 ja 2008 tehtiin yksi koe, joka luokiteltiin toksisuustutkimukseksi.

Onko koe-eläinasioista olemassa mitään suomenkielistä kirjaa?
Tutkijoiden kelpoisuuskurssilla käytetty Rottia, tutkijoita, tuloksia on suomenkielinen. Kirja on ollut jo pitkään loppuunmyyty, mutta sen voi löytää lainaksi (yliopiston) kirjastosta. Animalia on julkaissut kirjan Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, jota voi tilata Animalian verkkokaupasta. Pika-apua tiedonnälkään saa koe-eläintoiminnan yhteistyöryhmän Eläinten käyttäminen tutkimuksessa -esitteestä.

Mistä kaikki koe-eläimet tulevat?
Kaikki koe-eläimet ovat tavoitekasvatettuja. Tämä tarkoittaa sitä että eläin syntyy koe-eläinlaitoksessa ja elää siellä koko elämänsä. Lemmikiksi syntyneitä eläimiä ei siis käytetä koe-eläimiksi. Toisaalta vain osa koe-eläinkeskuksessa olevista eläimistä on eläinkokeessa, suuri osa eläimistä on siitoseläimiä tai kasvavia pentuja.

Ketkä hoitavat koe-eläimiä?
Eläimistä pitää huolta joukko ammattitaitoisia eläintenhoitajia. Kesäaikana ja viikonloppuisin on lisäksi tilapäisiä hoitajia, jotka ovat yleensä alan opiskelijoita. Hoitajat huolehtivat siitä että eläimillä on puhtaat häkit ja kuivikkeet sekä riittävästi vettä ja ruokaa. Hoitajat avustavat tutkijoita näytteenotossa ja opastavat eläinten käsittelyssä. Hoitajien vastuulla on myös eläinkantojen ylläpito ja eläinten perusterveydenhoito, kuten esim. kynsien leikkuu. Sairastuneita eläimiä hoitaa laitoksen oma eläinlääkäri. Eläintenhoitajien koulutuksesta voit lukea täältä.

Mitä eläimille tapahtuu koe-eläinlaitoksessa?
Eläimet syntyvät koe-eläimiä kasvattavassa laitoksessa ja pikkupennut saavat kasvaa emojensa kanssa vieroitusikään asti. Sen jälkeen naaraat ja urokset erotellaan ja pennut siirtyvät kasvamaan ryhmiin samanikäisten eläinten kanssa. Kun tutkija tarvitsee eläimiä, hän tilaa ne barrierista (eristetty kasvatustila, jossa ei ole  taudinaiheuttajia). Eläimet siirtyvät avoimiin tiloihin ja aloittavat kokeen. Jos eläin sairastuu, eläintenhoitajat ja laitoksen eläinlääkäri päättävät hoitotoimenpiteistä yhdessä tutkijan kanssa. Jos eläin kärsii, se lopetetaan. Eläinkokeet ovat kestoltaan hyvin erilaisia. Jotkut kokeet saattavat kestää vain tunnin, kun taas muutamissa kanikokeissa seuranta-aika voi olla jopa toista vuotta. Tyypillisimmillään eläinkoe kestää noin viikon. Kokeen aikana eläimen ruokinta saattaa olla normaalista poikkeavaa. Usein otetaan myös erilaisia verikokeita tai röntgenkuvia.  Kokeen jälkeen eläimet lopetetaan. Lopetus tehdään tavallisesti johtamalla eläimen häkkiin hiilidioksidia, joka tappaa eläimet nopeasti ja kivuttomasti. Kuolleista eläimistä voidaan ottaa vielä tutkimusta varten tarvittavia näytteitä vaikkapa maksasta. Kuolleet koe-eläimet luetaan riskijätteeksi ja ne kuljetetaan ongelmajätelaitokseen tuhottavaksi.

Käytetäänkö Kuopiossa koiria koe-eläiminä?
Kuopiossa ei käytetä tällä hetkellä koiria. Koe--eläinkeskuksessa voisi tehdä lyhytaikaisia koirakokeita, mutta ei pitkäkestoisia sopivien tilojen puutteen takia. Takavuosina koiria käytettiin paljonkin hyvin erilaisiin tutkimuksiin. Koiria oli mukana ainakin hammastutkimuksissa, luunmurtumien hoidon tutkimuksissa ja metabolia- (eli aineenvaihdunta-) tutkimuksissa.