Takaisin

Oppia sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin

Oppia sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin 

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat olleet osassa lukion oppiaineita arkea jo syksystä 2016. Opettajaopiskelijoita koejärjestelyihin on kuitenkin perehdytetty yllättävän vähän, vaikka vastuu kokeiden järjestämisestä on kouluissa juuri opettajilla.

Tähän haasteeseen ollaan vastaamassa Itä-Suomen yliopiston opetuksen kehittämishankkeessa, jossa suunnitellulla opintojaksolla tulevia opettajia valmennetaan aiempaa paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin nyt myös sähköisten ylioppilaskirjoitusten osalta. Ensimmäinen kurssi järjestetään keväällä 2019, ja sen suosio yllätti jo ilmoittautumisvaiheessa.

– Osanottajamäärä jouduttiin lähes tuplaamaan alkuperäisestä, ja kurssille on tulossa nyt noin 70 opiskelijaa. Ihan tällaista emme osanneet odottaa, kun ajatus kurssin kehittämisestä syntyi, nuorempi tutkija Ville Tahvanainen historia- ja maantieteiden laitokselta iloitsee.

Akateemisen rehtorin myöntämän rahoituksen turvin opetuksen kehittämishankkeessa on rakennettu liikkuva ylioppilaskoeohjelmiston ja laitteiston kokonaisuus, joka pystytään kokoamaan helposti mihin tahansa luokkatilaan. Opiskelijat pääsevät heille suunnitellulla kurssilla simuloimaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja laitteiston rakentamista.

– Olemme satsanneet hankkeessa erityisesti sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniseen toteutukseen, ja käsittääkseni näin laajassa mittakaavassa toteutettuja kursseja ei ole järjestetty muissa yliopistoissa.

Samalla kirjoituksissa käytettävä Abitti-ohjelmisto eri työkaluineen tulee tutuksi.

– Fysiikassa ja matematiikassa olemme eri kursseilla käsitelleet sähköisissä ylioppilaskokeissa käytettäviä ohjelmia, mutta kokeen teknisiin järjestelyihin emme ole aiemmin perehtyneet, yliopistonlehtori Antti Viholainen fysiikan ja matematiikan laitokselta sanoo.

Ville Tahvanainen, Mikko Kesonen, Anssi Huoponen, Anu Hartikainen-Ahia ja Janne Hirvi ovat olleet kehittämässä liikuteltavan ylioppilaskoeohjelmiston ja laitteiston kokonaisuutta ja sähköisiin ylioppilaskokeisiin valmentavaa opintokokonaisuutta aineenopettajaopiskelijoille.

Verkon rakentaminen ja vikatilanteet haasteina

Historia- ja maantieteiden laitoksen, soveltavan kasvatustieteen laitoksen, kemian laitoksen sekä fysiikan ja matematiikan laitoksen yhteisessä kehittämishankkeessa ovat mukana myös Joensuun normaalikoulu sekä lyseon lukio.

– Olemme tiedostaneet tällaisen koulutuksen tarpeen opettajankoulutuksessa, sillä perehtyminen sähköisten ylioppilaskirjoitusten koejärjestelyihin on jäänyt vähäiseksi opetusharjoittelussa, yliopistonlehtori Anu Hartikainen-Ahiasoveltavan kasvatustieteen laitokselta toteaa.

Tämä kävi ilmi myös Normaalikoulun opettajille tehdyssä kyselyssä.

– Keskeisinä haasteina kyselyssä nousivat esiin sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa tarvittavan verkon rakentaminen ja erilaisiin vikatilanteisiin vastaaminen, kehittämishankkeen vetäjä, projektitutkija Anssi Huoponen historia- ja maantieteiden laitokselta kertoo.

Pilottikurssilla käydäänkin läpi sekä langattoman että langallisen verkon rakentamista. Lisäksi katastrofiharjoituksissa perehdytään erilaisiin vikatilanteisiin ja niissä toimimiseen.

– Nykymuotoinen sähköinen ylioppilaskoe vaatii opettajilta laitteistojen hallintaa. Esimerkiksi pienissä kouluissa ei ole varaa erilliseen tekniseen henkilöstöön, joten tarvitaan perehdytystä muun muassa kokeessa käytettävien laitteiden kasaamiseen, Tahvanainen korostaa.

Kehitettyä ohjelmisto- ja laitteistokokonaisuutta onkin mahdollista hyödyntää jatkossa muun muassa opettajien täydennyskoulutuksessa. Liikuteltavaa laitteistoa pystytään käyttämään erilaisissa paikoissa, joten koulutuksia olisi mahdollista pitää myös yliopiston ulkopuolella.

Paremmat työkalut opetusharjoitteluun

Uudella opintojaksolla käydään läpi paitsi verkon rakentamista, myös sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavia ohjelmistoja.

– Aloittaville opiskelijoille Abittin ohjelmat ovat tuttuja, sillä he ovat käyttäneet niitä jo lukiossa. Sen sijaan teknisestä puolesta ja siitä, millaisena se näkyy opettajille, heillä ei ole käsitystä, yliopistotutkija Janne Hirvi kemian laitokselta sanoo.

Pilottikurssille osallistuvat ovat maisterivaiheen opiskelijoita.

– Toiveena on, että jatkossa kurssi voitaisiin järjestää jo ensimmäisten opetusharjoittelujaksojen aikana. Silloin opiskelijat saisivat paremmat työkalut käyttöönsä tuleviin harjoitteluihin, Hirvi huomauttaa.

Yksi kehittämishankkeen tavoite on opettajaopiskelijoiden työelämätaitojen kehittäminen.

– On ollut hienoa, että eri tiedekunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen, sillä juuri niiden välisen yhteistyön helpottaminen edesauttaisi kehittämään monitieteistä pedagogiikkaa, jollaista koulumaailmassa nykyisin tarvitaan, Tahvanainen painottaa.

  •