Takaisin

Riemuylioppilaat tekivät juhlasta juhlan

La 2.6.2018

Joensuun normaalikoulun ja Itä-Suomen koulun kevään uudet ylioppilaat saivat juhlaansa arvokkaita vieraita, kun 21 riemuylioppilasta tuli seuraamaan koulun tämän kevään lakitusta. He ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi Joensuun normaalikoulun edeltäjästä Joensuun normaalilyseosta Niinivaaralta 50 vuotta sitten.

– Hyvät on fiilikset, rovasti Yrjö Tolvanen, yksi riemuylioppilaista, huikkaa juuri ennen lakkiasjuhlan alkua.

Dosentti Pertti Multanen silloiselta 8.C-luokalta piti onnittelupuheen uusille ylioppilaille, jossa hän korosti muun muassa kriittisen ajattelun merkitystä. Päässä oli vanha ylioppilaslakki, joka oli tosin vaimon, kun omaa ei sattunut löytymään.

– Niinkin voi joskus käydä, Multanen hauskuutti yleisöään.

Jokainen kolmesta silloisesta ryhmästä jakoi myös stipendejä tuoreille ylioppilaille.

Riemuylioppilaita oli saapunut tänä keväänä Norssin lakkiaisiin ihailtavan aktiivinen ja suuri joukko.

Koululta valkolakit suuntasivat kulkueena taidemuseon pihapiiriin, jossa vietettiin Joensuun uusien ylioppilaiden juhlaa. Tilaisuutta on toteutettu Joensuussa ainakin 1930-luvulta lähtien, ja sinne kokoontuvat kaikki kantakaupungin lukiot.

Tänä vuonna järjestelyvastuussa oli Normaalikoulu. Perinteistä juhlaa vietettiin evakossa taidemuseon pihapiirissä, koska meneillään olevan torin remontin takia Vapaudenpuisto ei olisi juhlapaikaksi sopinut. Joensuun normaalikoulun rehtori Marita Hokkanen avasi tilaisuuden.

Joensuun Norssin matemaattis-luonnontieteellisen linjan tuoreiden ylioppilaiden riemua juuri lakituksen jälkeen.

Juhlapuheen piti Normaalilyseon riemuylioppilas, suurlähettiläs Laura Reinilä. Hän muisteli kouluaikojaan todella mielenkiintoisesti – se oli aikaa, jolloin Joensuussa yksi silta riitti liikenteelle ja jolloin koulussa oltiin kuutena päivänä viikossa kello 8–14.

Reinilä valotti kiinnostavasti myös nykyisen Norssin historiaa Joensuussa, sillä hänen lukioaikanaan opettajia kouluttava Norssi tuli Joensuuhun. Koulun juuret juontavat Sortavalaan ja Värtsilään, joissa koulun edeltäjät toimivat vuoteen 1944.

– Koimme olevamme uuden tiedon lähteellä. Opettajat vaihtuivat, tuli paljon uusia dynaamisia opettajia ja rehtoriksi Aulis Koivusalo. Oman luokkani pakolliset venäjän kielen opinnot veivät meidät kouluaikana retkelle Neuvostoliittoon Leningradiin.

Enemmän luokkaretkiä Reinilä on päässyt tekemään aikuisena, kun silloinen ylioppilasryhmä on tehnyt omia luokkaretkiään eri maihin ja kaupunkeihin vuosittain. Reinilän mukaan koulu antoi elämälle hyvän perustan ja siitä on ollut suurta hyötyä työssä ulkoministeriössä.

Ylioppilaat ja ystävykset – Roosa Leppänen (vasemmalla), Kaisa Walle ja Vendela Impivaara.

Teksti: Johanna Alpia-Sormunen

Kuvat: Jaana Tanskanen