Takaisin

Maksuton kouluruoka täyttää 70 vuotta – Norssilla maisteltiin ruokia eri vuosikymmeniltä

Su 2.9.2018

Suomi on ensimmäinen maa, joka tarjosi ilmaisen kouluruuan oppilaille. Laki maksuttomasta kouluruuasta astui voimaan 70 vuotta sitten, vuonna 1948. Tulliportin normaalikoululla on tällä viikolla nautittu ruokaa eri vuosikymmeniltä.

 

– Maanantaina aloitimme viikon 1970-luvun hengessä ja nautimme silloin kaalilaatikkoa. Tiistaina taas siirryimme 80-luvulle ja söimme lindströminpihvejä, kertaa ravintolatyöntekijä Maarit Kareinen.

 

Keskiviikkona hypättiin puurojen ja vellien aikaan, kun oppilaille tarjoiltiin 1940-luvun hengessä riisipuuroa. Nykyruokaa syötiin torstaina, jolloin tarjolla oli broileria ja falafelejä. Perjantaina luvassa on porsaanlihakastiketta 1960-luvun tyyliin laitettuna.

 

– Sen ajan lapset tunnistavat tosin tuon ruuan paremmin läskisoosina, mutta ajattelimme, ettei se nimi ehkä tehoa tämän päivän oppilaisiin. Eikä niitä läskipalojakaan ole kastikkeessa samalla tapaa kuin 50 vuotta sitten, kertoo Kareinen hymyillen.

 

Kauas on siis tultu. 1940-luvulla kouluruoka koostui pääosin puuroista ja velleistä, koska kaikissa kouluissa ei ollut uunia, joissa ruokaa valmistaa.

 

Pian eläkkeelle jäävä ravintolatyöntekijä Riitta Tolvanen muistelee omia kouluaikojaan 1960-luvun alusta.

 

– Oma urani koulun keittiössä on ollut hyvin erilainen kuin keittäjän työ lapsuudessani. Muistan omalta koulultani, että keittäjä teki myös talonmiehen työt. Hän laittoi aamulla hellaan tulet, kantoi vedet sisälle sekä lämmitti ne ruokaa ja tiskejä varten. Aamuisin hän myös lämmitti koulun uunit.

 

Pakkasella uuneja piti lämmittää myös sunnuntaisin, jotta lapset pääsisivät aamulla lämpimään kouluun.

 

– Puun kantamisessa apuna olivat aina yläkoulun pojat, mutta muuten keittäjä hoiti tämän kaiken yksin, Tolvanen muistelee.

 

Ravintolatyöntekijät Maarit Kareinen (vas.) ja Riitta Tolvanen ovat juhlaviikolla pukeutuneet ajan henkeen. Jokaisella vuosikymmenellä on omanlaisensa päähine.

Salaatit maistuvat nykyisin

 

Kouluruokailu on osaltaan tapakasvatusta, ja kaikkia ruokia kannustetaan maistamaan. Vuosien saatossa suomalaiset oppilaat ovat oppineet muun muassa syömään salaattia.

 

– Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten salaatteja ei koulusta vielä saanut. Oman urani aikana salaattitarjonta onkin lisääntynyt huimasti, ja samalla lapset ovat oppineet syömään erilaisia vihreitä antimia, Tolvanen kertoo.

 

Myös kasvisruuan suosio on lisääntynyt. Alakoulussa kasvisyöjiä on muutamia, mutta yläkoulun ja lukion puolella kasvissyöjiä ja vegaaneja on jo erittäin paljon.

 

– Lasten lempiruuat ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samoina. Lihapyörykät, makaronilaatikko ja perunavelli pitävät yhä pintansa, Kareinen luettelee.

 

Perinteisten ruokien lisäksi nykylapset pitävät nugeteista, pinaattiletuista ja kanasta. Lasten mielipiteitä koulun ruokalistaan alettiin muuten kysellä vasta 1980-luvulla. Nyt heidät otetaan huomioon automaattisesti.

 

– Vaikka päätökset ruokalistan sisällöstä tehdään Helsingissä, olemme heitelleet ideoita eteenpäin sitä mukaa kun niitä täältä tulee. Kyllä kouluruoka pysyy ajan hengessä, Tolvanen kuvailee.

Vanhalla pulpetilla on ollut näytillä menneiden vuosikymmenten kouluruokia.

Kasvatuksellinen tehtävä

 

Tolvanen kertoo lasten kokeilevan hieman rajojaan myös ruokalassa.

 

– Koen, että meilläkin on tässä kasvatuksellinen tehtävä ja tuemme niiden rajojen piirtämistä käyttäytymiselle myös ruokailun aikana.

 

Muutoin Tolvasta harmittaa etenkin nykylapsia leimaava jatkuva kiire.

 

– Yritämme aina ruokalassa muistuttaa, ettei täällä ole mihinkään hoppu. Toivoisimme, ettei kiire yltäisi tänne meille asti, vaan lapset saisivat nauttia ateriansa rauhassa.

Teksti Nina Venhe

Kuvat Erkki Miettinen ja Tuire Silvennoinen